Kirkon palvelukeskuksen idea on keskittää taloushallintoa ja vähentää henkilöitä tukipalveluista luonnollisen poistuman tahdissa. Vastaavasti kirkon ydintehtävistä ei virkoja vähennettäisi, vaikka kirkon talous kiristyykin muunmuassa talouslaman ja kirkosta eroamisten takia.
Perusseurakunnat liittyvät Kipaan yksi kerrallaan vuoteen 2017 mennessä. Seurakuntiin jää vain taloussuunnitteluun tarvittava minimihenkilöstö.
Oulun hiippakunnan tuomiorovasti Matti Pikkarainen arvioi, että jos kaikki suomenkieliset seurakunnat liittyvät Oulun palvelukeskukseen, kirkko välttyy irtisanomisilta pitkäksi aikaa.
–Jos seurakunnissa luovutaan omasta taloushallinnon henkilökunnasta, pärjäämme kymmenisen vuotta näillä eväillä.
Jos näitä ratkaisuja ei rohjeta tehdä, rahaa vuotaa kahdesta päästä ulos, ja sitä kirkko ei kauaa kestä!
Toisaalta Matti Pikkarainen muistuttaa, että jos seurakunnat vain siirtävät tehtäviä ja vastuita Kipaan, mutta eivät pienennä taloushallintoaan samalla, kirkon talous ei kestä tilannetta kauaa.
–Isot asiakkaat Etelä-Suomesta ovat viivyttäneet tuloaan, mutta lakiahan edellyttää, että 2017 kaikki on keskitetty Kipaan.
Kipa täyttää Oulun seurakuntien entisen virastotalon
Kirkon palvelukeskuksen perustamisen aikoihin taloushallintoa oli tarkoitus koota neljästä viiteen eri paikkakunnalle. Ruotsinkielisen toimipisteen sijaintipaikaksi valittiin Porvoo.
Kipan johtokunnan arvio on nyt, että riittävät talousvaikutukset saadaan aikaan vain keskittämällä kaikki suomenkielinen palvelu yhteen paikkaan, Ouluun.
Henkilöstöä ja osaamista on jo lisätty Ouluun tuntuvasti, samaa tahtia asiakkuuksien keskittämisen kanssa. Oulussa työskentelee jo toistasataa henkilöä.
Oulun seurakuntien entiseen virastotaloon tuomiokirkon kupeella varattiin Kipalle aluksi vain pari kerrosta. Nyt se täyttää jo lähes koko talon, vain alakerrassa on tiloja Oulun seurakuntien keskusrekisterin käytössä.