Keskustelu vähemmistösaamelaisryhmien oikeuksista käy kuumana.
Inarinsaamelaiset- eli _Anarâšah-_yhdistys, joka edustaa osaa inarinsaamelaisesta ryhmästä, on ehdottanut, että inarinsaamelaisille pitäisi asettaa samantasoinen laki kuin kolttasaamelaisillakin on.
Kolttalaki on pinnalla juuri käytyjen kolttasaamelaisten luottamusmiesvaalien takia.
Toinen maailmansota on syy kolttien omaan lakiin
Kolttien entinen luottamusmies Veikko Feodoroff muistuttaa, että turhan takia ei koltilla ole omaa lakia. Taustalla on hyvin vakava syy.
Kolttasaamelaiset joutuivat toisen maailmansodan aikana jättämään kotiseutunsa Kuolan niemimaalla. Heidän evakuoitiin ja asutettiin Suomen puolelle, kuten Karjalan evakot.
– Meidän oli pakko muuttaa Suomen puolelle. Siksi tarvitsimme oman lakimme, jotta kolttasaamelaiset pärjäisivät täällä. Tarve omalle laille tuli historiasta. Muut saamelaiset eivät ole menettäneet kotejaan. Sen vuoksi meille on kirjoitettu tämä meidän lakimme, Feodoroff muistuttaa.
Asutuslaista kolttalaiksi
Kolttalaki takaa, että kolttasaamelaisia kuullaan virallisesti muun muassa lakien valmistelun yhteydessä.
Laissa on myös joitain oikeuksia, kuten puunottooikeus valtion metsistä, venevalkamien ja kalastusvälineiden kuivatuspaikkojen pitäminen sekä kalastusoikeus valtion vesialueilla.
Kolttien laki asetettiin aluksi asutuslakina ja 80-luvulla se muuttui kolttalaiksi.
– Ensinhän laki oli asutuslaki. Me kolttasaamelaiset jouduimme tulemaan Petsamosta tänne, kun Suomi menetti tämän alueen sodassa. Siitä syystä tarvitsimme tällaisen muuttolain, joka auttoi koltat uuteen alkuun. Suomi oli luvannut, että he huolehtivat meistä, kertaa Feodoroff kolttalain historiaa.
"Inarin alueen maat pitäisi palauttaa inarinsaamelaisille"
Inarinsaamelaiset ry:n ajatuksena on muun muassa, että Inarin alueen maat pitäisi palauttaa inarinsaamelaisille, he saisivat haluamansa kalastustukikohdat Inarijärvelle ja kolttien kanssa yhtäläistä vaikutusvaltaa maankäyttöön liittyvissä asioissa.
– Inarinsaamelaisten historiahan on se että me ollaan alkuperäiskansana tällä alueella ja Inarin alueelle, osittain on inarilaisten alueelle asutettu toinen alkuperäiskansa, ja siitä systä tässä yhteydessä on nostettava inarinsaamelaisten asema esille, sanoo Inarinsaamelaiset ry:n puheenjohtaja Anu Avaskari.
Inarinsaamelaiset ry haluaisi myös perustaa erillisen inarinsaamelaisten kotialueen.
– Inarinsaamelaiset ry toteaa ILO-sopimuksen ratifioinnin edellyttävän alkuperäiskansa- ja heimokansoille tunnustettava omistus- ja hallintaoikeus niihin maihin, joita inarinsaamelaiset ovat historiallisesti käyttäneet ja joilla inarinsaamelaiset ovat perinteisesti asuneet, yhdistys lausui perustuslakivaliokunnalle tällä viikolla liittyen ILO 169 -sopimukseen.
Kolttien vt. luottamusmies: Hätähuuto
Kolttien väliaikaisen luottamusmiehen Tanja Sanilan mielestä Inarinsaamelaiset ry:n lakialoite on selvä hätähuuto.
– Se on hankala kysymys, mutta minä näen siinä kuitenkin sellaisen asian, että jos tällaista asiaa tuodaan valtiojohtoonkin, niin meidän pitää nähdä se hätähuutona. Meidän kaikkien saamelaisten, valtionrajoista riippumatta, pitäisi ottaa inarinsaamelaiset framille ja katsoa mikä heillä on hätänä ja sitä kautta alkaa omasta ryhmästä, kulttuurista, kansasta etsimään ratkaisuja siihen, sanoo Sanila.
– Kyllä minä annan tukeni inarinsaamelaisille, mitä he nyt ovatkaan vailla, mutta sen enempää kun en ole tutustunut tähän asiaan. Mutta minä katson tärkeänä, että saamelaisten eri ryhmien pitää tukea eri ryhmiä, jos heillä on joku asia, mitä he haluavat viedä eteenpäin. Pitää ihan keskusteluyhteys avata ja alkaa miettiä yhdessä.
Mutta et suorilta sano, että inarinsaamelaiset tarvitsevat nyt heti oman lain?
– En pysty tältä seisomalta sanomaan mitään, mutta näkisin että tässä on kuitenkin keskustelunaihetta, Sanila sanoo.
Saamelaisparlamentin entinen puheenjohtaja: Periaatteessa hyvä ajatus
Inarinsaamelainen Matti Morottaja pitää inarinsaamelaisten omaa lakia periaatteessa hyvänä ajatuksena.
Morottaja on muun muassa saamelaisparlamentin entinen puheenjohtaja, saamelaiskäräjien entinen jäsen, saamelaisneuvoston entinen puheenjohtaja, inarinsaamen lehtori ja Helsingin yliopiston kunniatohtori.
Ajatus ei Morottajan mielestä kuitenkaan ole ongelmaton.
– Ensin pitäisi määritellä, kuka on inarinsaamelainen. Esimerkiksi kaikki Anarâšah- eli Inarinsaamelaiset-järjestön jäsenet eivät saamelaiskäräjien määritelmän mukaan ole saamelaisia.
Anarâšah- eli Inarinsaamelaiset-yhdistyksen puheenjohtaja Anu Avaskari sanoo, että järjestö on saamelainen ja jäsenet saamelaisia.
Joillakin inarinsaamelaisilla suvuilla on myös Utsjoen ja kolttasaamelaisia juuria.
– Onko tällaisilla ihmisillä samat oikeudet kuin muilla inarinsaamelaisilla?, kysyy Morottaja.
Matti Morottaja huomauttaa myös siitä, että joillain alueilla inarinsaamelaisten kotialue on päällekkäin kolttasaamelaisten kotialueen kanssa. Hän näkee, että oikeuksia pitäisi vielä tutkia, ennen kuin uutta lakia voisi sitä pidemmälle ajatella.