Kun suomenkielisistä lukioista vuonna 2006 valmistuneista opiskelupaikan yliopistosta sai keskimäärin 16 prosenttia, ruotsinkielisistä lukioista yliopistoon jatkoi suoraan 26 prosenttia.
Jos mukaan lasketaan yliopistojen lisäksi ammattikorkeakoulupaikat, ero kapenee hiukan. Suomenkielisistä lukioista suoraan yliopistoon tai ammattikorkeakouluun jatkoi 31 prosenttia, ruotsinkielisistä 43 prosenttia.
Yksi todennäköinen selittävä tekijä on se, että monet ruotsinkielisen lukion käyneet ovat kaksikielisiä, minkä vuoksi heillä on hyvät edellytykset hakea niin ruotsin- kuin suomenkielisiin jatko-opintoihin. Joidenkin arvioiden mukaan ruotsinkielisille on myös suhteessa enemmän aloituspaikkoja korkeakouluissa kuin suomenkielisille.