Hautasijan, sen kaivamisen, peittämisen ja kunnostuksen hinta riippuu nykyisin vainajan asuinpaikasta. Esimerkiksi pohjoissavolaisessa Keiteleen seurakunnassa hautasija on maksuton. Pohjois-Karjalan maakunnan pääkaupungissa Joensuussa se maksaa sen sijaan 170 euroa.
Ero näkyy myös haudan kaivamisen ja peittämisen kuluissa: Keiteleellä tämä palvelu maksaa 110 euroa, kun taas Joensuussa samasta palvelusta joutuu pulittamaan 290 euroa.
Kirkon jäsenyys ei tällaisessa hinnoittelussa ole ratkaisevaa, sillä vuoden 2004 alussa voimaan tulleen hautaustoimilain mukaan kirkkoon kuuluvalta ja kuulumattomalta on perittävä sama hinta.
Ulkopaikkakuntalainen on sen sijaan eri asia: esimerkiksi Keiteleellä hautasija maksaa ulkopaikkakuntalaiselle 90 euroa, Joensuussa peräti 770 euroa.
- Seurakunnan ei ole pakko ottaa ulkopaikkakuntalaista vainajaa vastaan, mutta niin voidaan tehdä, jos seurakunnan hautausmaissa on tilaa. Silloin voidaan myös periä todenmukaiset hinnat, selittää tilannetta Kuopion evankelis-luterilaisen seurakuntayhtymän puistopäällikkö Aarne Laukkanen.
Todenmukaisen hinnan päättää seurakunta itse. Kirkkohallitus katsoo hinnoittelun kirjavuuden nykyisellään jo vaarantavan kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun.
Työryhmä on jo asetettu
Kirkkohallitus on asettanut työryhmän pohtimaan hautaustoimen maksujen yhdenmukaistamista. Mietintäaikaa on ensi vuoden helmikuuhun asti. Seurakunnissa usko siihen, että työryhmä pystyisi urakastaan selviytymään, on kuitenkin heikko.
- Epäilen, voidaanko yhdestä paikasta ohjeistaa koko Suomea siten, että meillä olisi yksi hinta samasta palvelusta, heittää puistopäällikkö Aarne Laukkanen.
- Näissä palveluissa on aina paikallisia eroja, esimerkiksi arkkuhaudan kaivaminen: tehdäänkö se omana työnä vai osana ostopalvelua. Loppusummassa on tällöin suuria eroja, hän jatkaa.
Paikallisten erityispiirteiden puolesta puhuu myös Keiteleen seurakunnan kirkkoherra Oiva Malinen.
- Seurakunnat ovat omaleimaisia ja tietyt ominaispiirteet ovat paikkakuntakohtaisia. Tällaiseen ominaislaatuisuuteen pitäisi pikemminkin kannustaa eikä pyrkiä tasapäistämään.
"Joku kuitenkin maksaa"
Kirkkohallituksessa ja isoissa seurakunnissa asiaa tarkastellaan kuitenkin toisesta näkökulmasta. Seurakunnille, jotka luovuttavat hautasijan kokonaan tai lähes maksutta, on vuosina 2003 - 2007 maksettu kirkon keskusrahastosta yhteensä lähes 30 miljoonaa toiminta-avustusta sekä rakennus- ja hautausmaa-avustuksia miltei 14 miljoonaa euroa.
Epäilty on, että ainakin osa näistä avustuksista on kulkeutunut tukena seurakuntien hautausasiakkaille.
- Vaikka seurakunnassa olisikin hautasija ja hautaaminen maksutonta, joku sen kuitenkin maksaa. Käytännössä maksaja on kirkollisveroa maksava seurakunnan jäsen, napauttaa kirkkohallituksen asettaman työryhmän sihteerinä toimiva maankäyttöpäällikkö Harri Palo.
Kuopion evankelis-luterilaisen seurakuntayhtymän puistopäällikkö Aarne Laukkanen on samoilla linjoilla.
- Se ei ole oikein, koska silloin suuret seurakunnat ja suuret kunnat joutuvat maksumiehiksi.
Keiteleellä tällaisille puheille kuitenkin vain hymyillään:
- Kannattaa muuttaa Keiteleelle, naurahtaa kirkkoherra Oiva Malinen.