Artikkeli on yli 16 vuotta vanha

Sotainvalidien Veljesliitolla kymmenien miljoonien eurojen omaisuus

Sotainvalidien Veljesliiton realisoitava omaisuus piiriyhdistysten ja perinnesäätiön omaisuus mukaan laskien on yli 50 miljoonaa euroa. Veljesliitto aikoo käyttää varansa runsaan kymmenen vuoden aikana. Veljesliiton mukaan heidän varallisuuttaan on julkisuudessa liioiteltu.

Kunniamerkkejä naisen rinnuksessa: muun muassa kotirintamanaisen mitali.
Kuva: YLE

Kaikki sotaveteraanijärjestöt sijaitsevat nykyään saman katon alla Helsingin Itä-Pasilassa. Tiloissa toimii Raha-automaattiyhdistyksen tuella muun muassa Sotainvalidien Veljesliitto. Veteraanijärjestöjen rikkauksista noussut kohu on järjestöissä otettu harmistuneena vastaan.

- On esitetty liioiteltuja lukuja, sekä Sotainvalidien Veljesliiton että muiden veteraanijärjestöjen varoista. On myös sekoitettu säätiöiden varoja, jotka eivät ole veteraanijärjestöjen käytössä, valittelee Sotainvalidien Veljesliiton puheenjohtaja Juhani Saari.

Pörssiosakkeita, talletuksia, asuntoja

YLE Uutisille esitetyistä asiakirjoista käy ilmi, että Veljesliitto on järjestöistä ylivoimaisesti varakkain. He omistavat muun muassa pörssiosakkeita, metsää ja asuntoja.

Iso osa Veljesliiton varoista on peräisin hoitolaitosten kiinteistökaupoista. Veljesliitto myi 2000-luvulla kolme omistuksessaan ollutta sotainvalidien hoitolaitosta.

Paikallisyhdistysten ja perinnesäätiön omaisuudet mukaan laskettuna varallisuutta on runsaat 50 miljoonaa euroa. Muiden veteraanijärjestöjen varallisuus on tämän rinnalla vain murusia - käytännössä muutama miljoona euroa.

Jaettavaa vielä vuoden 2020 jälkeenkin

Veljesliitto aikoo tulevina vuosina purkaa varoja nelisen miljoonaa vuodessa niin, että vielä kymmenenkin vuoden päästä on jaettavaa.

- Tärkein projekti, joihin varoja käytämme on avustajatoimintaprojekti. Eli meillä on noin 350 henkilöä kentällä, jotka auttavat sotainvalideja heidän päivittäisissä askareissa kotona, Saari kertoo.

Paikallisyhdistysten 17 miljoonan euron potista vastaavaa jakosuunnitelmaa ei ole. Saaren mukaan paikallisyhdistyksiä aiotaan kuitenkin ohjeistaa varojensa purkamiseen.

Tuen piirissä on tällä hetkellä noin puolet 10 000 sotainvalidin joukosta ja heidän puolisojaan. Vuosi vuodelta heitä on vähemmän ja vuonna 2020 enää arviolta tuhatkunta.

"Jos nyt jakaisimme rahat, toiminta loppuisi"

Saaren mielestä jakosuunnitelma on hyvä, koska se on etupainotteinen, ja rahaa riittää vielä vuosiksi eteenpäin.

- Jos me nyt jakaisimme kaikki rahat, niin sotainvalideja kohden jaettavaa olisi ehkä vajaa 2000 euroa yhtä sotainvalidia kohti. Ja jos sitä jaettaisiin myös puolisoille, vielä tätäkin vähemmän, Saari laskee.

- Kaiken lisäksi toiminta loppuisi ja joutuisimme laittamaan lapun luukulle. Rahaa on kuitenkin riitettävä vielä vuosiksi eteenpäin, Saari lisää.

"Kohta ei ole kenelle jakaa"

Veljesliiton toimistossa kunniamerkkiasioilla piipahtanut kirkkonummelainen veteraani Esko Nordström kiirehtisi varojen jakamista.

- No kyllä se alkaa tämä loppupää olla siinä vaiheessa, että jos rahat meinataan jakaa, niin se pitäisi kohta tehdä, Nordström patistelee.

Veteraanijärjestöjen omaisuus on pieni verrattuna valtion vuosittaiseen tukeen veteraaneille. Esimerkiksi RAY:n peleistä kerättyjä varoja kohdennetaan veteraaneille tänäkin vuonna runsaat 100 miljoonaa euroa.

Muut tuet mukaan lukien valtio on budjetoinut veteraaneille yli 350 miljoonaa euroa vuodessa.