Euroopan ihmisoikeustuomioistuin mukaan Suomen tuomioistuimet eivät ole löytäneet tasapainoa sananvapauden ja yksityiselämän suojan välille.
- Suomelle on tullut silloin tällöin näitä langettavia tuomioita näissä asioissa. Jää nähtäväksi, miten riippumattomat tuomioistuimet ottavat EIT:n päätöksistä opiksi. Se olisi tietysti suotavaa, mutta tapaukset ovat aina yksittäistapauksia omine erityispiirteineen, joten yleistäminen on hankalaa, sanoo lainsäädäntöjohtaja Sami Manninen oikeusministeriöstä.
Suomen oikeusministeriö selvittää parhaillaan sananvapauden ja yksityielämän suojan soveltamista Ruotsissa, Norjassa ja Hollannissa. Toukokuussa valmistuva selvitys huomioi myös EIT:n ratkaisut asiassa.
- Selvityksen pohjalta arvioidaan, onko Suomen lainsäädäntö tältä osin kunnossa. Keskustelu asiasta siis jatkuu, sanoo Manninen.
Vakavat syytteet vaativat lähdekritiikkiä
Suomi sai viiden langettavan tuomion lisäksi yhden vapauttavan. EIT pitää aiheellisena Suomen Kuvalehden saamaa sakko- ja korvaustuomiota artikkelista, joka kertoi pesäpallojoukkuetta koskevista joukkoraiskausepäilyistä.
Oikeuden mukaan lehti esitti varmana tietona tapahtuman, jonka poliisitutkinta ei ollut vielä alkanut ja rikkoi näin syytön kunnes toisin todistetaan -periaatetta. Lisäksi lehden olisi pitänyt tarkistaa lähteensä huomattavasti huolellisemmin, sillä syytteet olivat vakavia ja epäillyt tunnistettavissa.
Myöhemmin tehty poliisitutkinta ei johtanut oikeustoimiin pesäpalloilijoita vastaan.