Kohina on kova Vantaanjoen suulla Helsingin Vanhankaupunginlahdella, kun ruskea vesi pulppuaa kalojen nousua helpottamaan tuotujen kivien lomitse kohti edessä aukeavaa Suomenlahtea.
- Kyllä tämä rupeaa tulvavirtaama olemaan, toteaa hydrologi Bertel Vehviläinen Suomen ympäristökeskuksesta.
Vehviläinen arvioi, että vettä virtaa 40-60 kuutiota sekunnissa. Kohina kovenee entisestään lähipäivinä. Torstaihin mennessä vettä virtaa uomassa vielä kaksi kertaa enemmän, Vehviläinen ennustaa. Kesällä kuivana aikana samassa kohtaa virtaa muutamia kuutioita sekunnissa.
- Tämä virtaama on saattaa olla peräti satakertainen siihen verrattuna, hydrologi laskeskelee.
Kevättulvia ja ravinteita luvassa runsaasti
Huippuvirtaama on jo saavutettu osassa Etelä- ja Lounais-Suomen jokia, ja moni pieni joki on jo tulvinut uomastaan. Esimerkiksi Kokemäenjoen sivuhaaroilla on paikoin jo ylitetty taso, jolla pellot alkavat kastua.
Myös Etelä-Pohjanmaalla virtaamat ovat jo lähteneet kasvuun, Lapissa huippu on huhti-toukokuun vaihteen tietämissä.
Tänä keväänä on odotettavissa keskimääräistä suurempia kevättulvia. Jokien tulviminen pelloille tietää jättikuormaa ravinteita Itämereen. Vehviläisen mukaan jopa 90 prosenttia koko vuoden typpi- ja fosforiravinnekuormasta voi huuhtoutua mereen kevättulvan aikana.
- Jos kesällä tai syksyllä on tulvia, niin silloin saadaan tietysti samanlainen pläjäys lisää. Tulvien aikana ne kuormat mereen menevät.
Tulvat huuhtovat suojavyöhykkeiden hyödyt
Suomen ympäristökeskus on seurannut parinkymmenen vuoden ajan Itämereen huuhtoutuvien ravinteiden määriä. Vuosittainen vaihtelu on suurta, mutta keskiarvot eivät laske, vaikka pelloille on rakennettu suojavyöhykkeitä. Tulvat tahtovat huuhdella niiden hyödyt.
- Eivät ne varmaan ihan hyödyttömiä ole, mutta sanotaan, että niiden vaikutus virtaaman tai sadannan tehoon on ilmeisesti sen verran pieni, että se ei näy lopputuloksissa.
Peltojen ravinnekuormituksen vähentämiseen ei ole poppakonsteja.
- Erilaiset viljelymenetelmät, joilla eroosiota saadaan pienemmäksi, ovat ehkä parhaimmat. Suorakylvömenetelmät tai että pellot ovat kasvipeitteisiä tulevaisuudessa myös talvella.
Suuri osa Itämeren ravinteista tulee pienten peltojokien mukana. Isojen jokien vesi on pienten jokien vesiä puhtaampaa. Toistaiseksi näyttää siltä, että pienet joet kuohuvat keväisin jatkossakin ruskeina - ja haisevina, kuten Vantaanjokikin.
- Maallehan se haisee. Kiintoainetta sieltä tulee, toteaa Bertel Vehviläinen nuuhkaistuaan ilmaa Vanhankaupunginlahdella.