Liperin Suviseurojen ohella Lahdessa vietetään Valtakunnallisia Kansanlähetyspäiviä ja Kälviällä Keski-Pohjanmaalla Valtakunnallisia Evankeliumipäiviä.
Uskonnolliset kesäjuhlat keräävät viikonloppuna kansaa. Lahdessa vietetään Valtakunnallisia Kansanlähetyspäiviä ja Kälviällä Keski-Pohjanmaalla Valtakunnallisia Evankeliumipäiviä. Suurin tapahtuma on Liperissä Pohjois-Karjalassa järjestettävät vanhoillislestadiolaisten Suviseurat.
Liperiläisille peltoaukeille on ahtautunut viikonlopuksi keskikokoisen kaupungin väkimäärä. Perjantai-aamuna väkeä oli noin 50 000, ja lisää saapuu koko ajan.
Seuratelttaan mahtuu yli 4 000 istujaa. Puheet ja virret kaikuvat lisäksi kovaäänisistä koko valtaisan asuntovaunu- ja -automeren alueella.
Seurakentällä liehuvat Suomen lippujen lisäksi niiden seitsemäntoista maan liput, joissa Suomen Rauhayhdistysten keskusyhdistys tekee lähetystyötä.
Seuraravintola tarjoilee viikonlopun aikana lähes 300 000 ateriaa. Alueella toimii myös myymälöitä, grilli- ja jäätelökioskeja, latauspiste kännyköille ja tietokoneille, ensiapuasema sekä paloasema.
Vanhoillislestadiolaiset ovat yksi evankelis-luterilaisen kirkon herätysliikkeistä. Suviseurojen teema on tänä kesänä "Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme".
Anteeksiantoa voidaan käyttää väärin
Myös vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä on kevään mittaan noussut esiin arka aihe lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Liikkeeseen kuuluva tutkija on katsonut, että keskeinen oppi anteeksiannosta on ongelmallinen.
Opetus on, että jonkun asian voi saada toistuvastikin anteeksi, eikä anteeksiannettua tekoa pidä muistella, kertoi yhteiskuntatieteiden tohtori Johanna Hurtig YLE Radio 1:n Ykkösaamussa huhtikuussa. Hänen mukaansa tämä auttaa tekijää, mutta jättää uhrin sivuraiteelle. Käydyn keskustelun rohkaisemana puolensataa uskovaa on kertonut tutkijalle omista traumaattisista kokemuksistaan.
Lehtikirjoitukset ja julkisuuteen nousseet hyväksikäyttötapaukset ovat puhuttaneet lestadiolaisyhteisön sisällä, kertoivat Liperin seurakentällä haastatellut. Anteeksianto ei kuitenkaan tarkoita, ettei rikosta pitäisi viedä maalliseen oikeuteen, korosti lahtelainen Kari-Antti Kuosa.
- Sehän on syntinä anteeksiannettu, että syntinä sitä ei enää aleta kaivelemaan. Mutta tietenkin, jos esimerkiksi lapsen hyväksikäytöstä puhutaan, niin eihän sitä saa missään nimessä unohtaa, vaan se pitää laillisen esivallan tuomita, Kuosa selittää.
Jos yksittäistapauksissa on neuvottu vaikenemaan, se on Kuosan mielestä anteeksiannon väärinkäyttöä. Hoitoa ja terapiaa tarvitsevat sekä tekijä että uhri. Kolmekymppinen Kuosa arvioi, että liikkeen nuoret puhuvat asioista vanhempia sukupolvia avoimemmin.
Keskustelu poiki kirjeen
Liikkeen sisältä anteeksiannon, ripin ja vaikenemisen ongelmista puhuneet tutkija ja teologi eivät tällä kertaa osallistu Suviseuroille. Ainakaan avajaispuheessa aihetta ei myöskään käsitelty.
Suomen Rauhanyhdistysten keskusyhdistyksen pääsihteeri Aimo Hautamäki kuitenkin kertoo, että kevään keskustelun jälkeen mm. puhujille ja yhteisön vanhimmille on lähetetty muistutuskirje hyväksikäyttöaiheesta.
- On haluttu korostaa, että tämä on vakava asia ja siihen tulee paneutua sillä vakavuudella ja hoitaa se sillä tavalla, mikä on Jumalan sanan mukaan oikein ja mikä on myös yhteiskunnallisen lain mukaan oikein, sanoo Hautamäki.