Hoiva-alalla on jo vuosia puhuttu mahdollisuudesta, että alan töihin voisi tulla nykyistä lyhyemmällä koulutuksella. Näin töihin saataisiin lisää väkeä.
Avustajien koulutusta kokeiltiin pääkaupunkiseudulla 15 hengen ryhmällä. Hankkeen vetäjien mukaan työpaikoilla oli runsaasti avustavia työtehtäviä, ja kaikki lyhyen koulutuksen käyneet työllistyivät. Valtaosa tosin päätti jatkaa alan opintoja.
Koulutuskokeilun projektipäällikkö Hannele Pesola aikuskoulutuskeskus Edupolista sanoo, että uudessa mallissa varsinainen hoitotyö, kuten lääkehoito jäisi lähihoitajille ja sairaanhoitajille. Avustajille riittää muita töitä esimerkiksi syöttämisessä, pukeutumisessa, suihkutuksissa ja saunotuksissa.
- Oikeastaan en puhuisi tässä hoitamisesta, vaan hoitotyö kuuluu lähihoitajille ja sairaanhoitajille, Pesola arvioi.
Hoidon laatu kärsii?
Ensimmäisten hoiva-avustajien koulutuksen on tarkoitus alkaa kevättalvella. Koulutus kestää vuoden. Vuodessa kaavaillaan koulutettavan noin 300 avustajaa. Työnantajapuoli on toivottanut uuden mallin tervetulleeksi, mutta lähihoitajien liittoa uudistus ei miellytä.
Lähi- ja perushoitajaliitto Superin kehittämisyksikon johtaja Arja Niittynen katsoo, että hoidon laatu kärsii.
- Tässä tulee esille, että vanhuksia ei arvosteta sillä tavalla, että heidän hoitajikseen tulisi pitkän koulutuksen ja hyvän, kokonaisvaltasen näkemyksen omaavia henkilöitä.
Työ- ja elinkeinoministeriöstä arvioidaan, että hoiva-avustajaksi kouluttautuminen voisi olla hyvä vaihtoehto eläkeikää lähestyville työntekijöille sekä maahanmuuttajille, jotka eivät halua sitoutua monivuotiseen koulutukseen.
Kehitysjohtaja Ulla-Maija Laiho työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo, että monissa muissa maissa avustavat työtehtävät ovat jo arkea.
- Tanskassa hoiva-avustajan tutkinto on vuoden ammattitutkinto. Isossa-Britanniassa nämä hoiva-avustajat voivat toimia täysin ilman koulutusta. Työnantaja valitsee heidät soveltuvuuden mukaan ja kouluttaa sitten niihin tehtäviin.
Laiho muistuttaa myös, että kysymys on lähihoitajatutkinnon jakamisesta kolmeen osaan.
- Ensimmäisen osan jälkeen voisi työskennellä avustavissa tehtävissä ja vaikkapa muutaman vuoden työskentelyn jälkeen jatkaa koulutusta. Päätavoitteena on koko tutkinnon suorittaminen, hän tiivistää.
Lisää matalapalkkaisia työntekijöitä
Odotettavissa on kiistaa myös rahasta. Arja Niittynen Superista arvioi, että palkka ei voi olla sama kuin lähihoitajien, joten tuloksena on väistämättä uusi kehnosti palkattu ammattiryhmä:
- Tässä luodaan kakkosluokan kansalaisjoukko, joka hyvin pienellä palkalla joutuu välttämättä tekemään toista työtä, että tulisi toimeen.
Niittynen muistuttaa, että tälläkin hetkellä 30 000 koulutettua lähihoitajaa on muualla kuin alansa töissä. Liiton mukaan ensisijaisesti heidät pitäisi houkutella töihin.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan alalle tarvittaisiin 120 000 uutta työntekijää vuoteen 2020 mennessä, ellei palveluiden tuottavuus ratkaisevasti kasva.