Lisäksi Kotus haluaa seuraavaan hallitusohjelmaan lupauksen parantaa virkakieltä niin, että jokainen voi sitä ymmärtää.
Säädöskielen kiemuroita selvittelevä erikoistutkija on huolestunut nykytilanteesta.
- Kun lukee esimerkiksi verkkokeskusteluja säädöskielestä huomaa, että ihmiset kokevat tulleensa viranomaisten kaltoin kohtelemiksi. Usein apu olisi ollut yksinkertaisesti se, että säädökset ja virkatekstit olisi kirjoitettu alun perin selvemmiksi, Vesa Heikkinen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta sanoo.
Tämä olisi myös nykyistä halvempaa.
- Ei tarvitsisi enää miettiä, miten uusi laki, asetus tai päätös voimaan astumisen jälkeen 'suomennetaan’ kökkökielestä ihmisille.
Koko demokratia vaarassa
Säädösten ja hallinnon huono suomen kieli sotkee ymmärrettävyyden jopa niin, että se on demokratian ja tasavertaisuuden uhka.
- Periaatteessahan on niin, että kansalaisten tulisi ymmärtää kaikkia säädöksiä, jotta laki olisi kaikille sama. Mutta eihän laki ole sama, jos sitä ei ymmärrä.
Lakien ja säädösten kökkökieli valuu niistä johdettaviin hallintopäätöksiin ja sitä kautta koko hallintoon. Hallintopäätöksiä on jopa 20 - 30 miljoonaa kappaletta.
Siansaksan sijasta noudatettava lakia
Lait ja säädökset syntyvät usein poliittisina kompromisseina. Lopputulos voi olla niin huono, ettei kukaan oikein tiedä, mitä säädös tarkoittaa ja mitä oikeastaan haluttiin sanoa.
Kotus vaatii, että vuonna 2004 säädettyä hallintolain kielipykälää on vihdoin myös noudatettava eli viranomaisen on käytettävä selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Tähän tarvitaan paitsi poliittista tahtoa myös rahaa.
Lisäksi seuraavan hallituksen ohjelmaan pitää ottaa virkakielen parantamisen näkökulma. Viranomaisten kielenkäyttöä on mahdollista parantaa ja viranomaisten toimintaa samalla tehostaa siten, että siitä koituu julkisen talouden säästöjä ja parempia palveluja kansalaisille.
Erikoistutkija Heikkinen sanoo, että hallitusohjelmaan voisi lisätä myös eräänlaisen virkakielen politiikkaohjelman.
- Se olisi erittäin tärkeä myös demokratian kannalta.
Ihmisten tiedettävä mihin ottaa yhteyttä
Hyvään virkakieleen kuuluvat myös julkisten palvelujen ja hallintoalueiden nimet. Esimerkiksi sellaiset nimet kuin Destia, Stroke Unit ja Pohjois-Suomen aluehallintovirasto eivät täytä hyvän kielen vaatimuksia.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta korostetaan, että nimiasia on tärkeä. Se myös kertoo julkisessa hallinnossa vallitsevista kieliasenteista ja syvemmistä ongelmista. Kansalaisen arjessa tämä näkyy muun muassa virkatekstien mutkikkuutena, raskaina virkerakenteina ja vaikeina sanoina
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus kerää nyt ihmisten kokemuksia huonosta säädöskielestä. Kielen saamiseksi säälliselle tolalle on juhlapuheitten sijaan käytettävä myös rahaa.