Lähiöissä asuu Suomessa miljoona ihmistä, suurin osa noin 40-vuotiaissa, nopeasti rakennetuissa kerrostaloissa. Betonirakenteet ovat heikenneet nopeammin kuin ajateltiin, ja riskitalojen ulkoseinistä putoilee betoninpalasia, eristeet ovat olemattomia ja niin edelleen.
Helsinkiläisessä vuokratalossa muhiva pommi älyttiin purkaa ajoissa, samoin kuin koko ulkokuori - ja onnistuneesti. Tekninen isännöitsijä Ilpo Ristola Pohjois-Haagan Kiinteistöistä kertoo, että samaa ongelmaa on laajasti ympäri Suomen.
- Nämä ovat 70-luvun puolella tehtyjä niin sanottuja pesubetonikuorirakenteita. Ne eivät olleet parhaalla mahdollisella tavalla tehtykään ja alkoivat rapautua vuosien varrella. Kuoren sanotaan kestävän 50 vuotta, mutta nämä olivat jo 25 vuoden kohdalla siinä kunnossa, että niistä oli tulossa asukasturvallisuusriski.
Asunnon voi joutua maksamaan toisen kerran
Ympäristöministeriön mukaan talot eivät sorru niskaan, mutta suurin ongelma on se, että korjaaminen on niin kallista. Omistusasujille on kertymässä jättilasku. Ylitarkastaja Tommi Lindh ympäristöministeriöstä on huolissaan, kun rakennusten jälkihoitoon ei ole ryhdytty ajoissa.
- Lasku voi olla hyvin suuri. Asukkaat voivat jopa joutua maksamaan asuntonsa ikään kuin toiseen kertaan, että voisivat jatkaa asumista samassa paikassa. Huolestuttavinta on se, että jos yksittäiset ihmiset joutuvat kärsimään siitä, että on ollut tämäntyyppistä rakennustoimintaa, Lindh sanoo.
Kokonaisten talojen purkaminen on ollut yksi ratkaisu ongelmaan, varsinkin pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa vuokrataloissa. Hyviä kokemuksia on myös siitä, että lähiöistä puretaan osia ja osia säilytetään.
- Jos siellä ei kukaan suostu asumaan, eikä asuntoja saada uudelleen kaupaksi, niin tällaisistakin syistä voi olla syytä harkita lähiötalon tai koko lähiön purkamista, kuten Sköldvikissä Porvoossa.