Televisiossa pyörii parhaillaan kampanja, jossa todetaan, että joka viides nuori on käyttänyt kannabista. Nuorisotutkijaa kampanja ihmetyttää.
- Kampanja osuu hämmentävään ajankohtaan. Ikään kuin nyt olisi tapahtumassa jotain radikaalia. Se saattaa synnyttää paniikkia, johon ei ole syytä. Kannabiksen käytössä on aika stabiili tilanne, nuorisotutkija Mikko Salasuo toteaa Aamu-tv:n haastattelussa.
Henriikka Lappalainen työskentelee johtavana sosiaaliterapeuttina Helsingin itäisellä nuorisoasemalla. Asema on avohoitoon keskittynyt päihdehoitopaikka.
Lappalaisen asiakaskunnassa on hieman lisääntynyt niiden nuorten osuus, jotka ilmoittavat käyttävänsä kannabista pääasiallisena päihteenään. Kuitenkaan kaikkien nuorten keskuudessa kannabiksen käyttö ei ole lisääntynyt merkittävästi.
Mikko Salasuo muistuttaa, että 1990-luvun alussa kannabiksen käyttö oli lähes nollassa. 2000-luvulle tultaessa käyttökerrat lisääntyivät ja kannabis vakiinnutti asemansa nuorten keskuudessa. 2000-luvulla käyttö on tasaantunut nykyiselle tasolleen.
- Laskeva trendi ei ole kovin mediaseksikästä, siksi viime vuosina on ollut aika hiljaista. Nyt kun muutamissa kouluissa on ilmennyt tapauksia, on ilmennyt huoli, että nyt olisi tapahtumassa jotain merkittävää. Näin ei kuitenkaan tutkimusten perusteella ole, Salasuo sanoo.
Asenteet lieventyneet
Sekä Henriikka Lappalainen että Mikko Salasuo myöntävät, että suurin muutos on tapahtunut nuorten suhtautumisessa kannabiksen käyttöön. Kannabiksen polttamista ei pidetä enää yhtä tuomittavana kuin ennen.
- Sitä ei pidetä enää niin isona juttuna. Nuoret kertovat, että he käyttävät kannabista rentoutumiseen tai he lääkitsevät sillä esimerkiksi ahdistustaan, Lappalainen toteaa.
- Nykynuoret ovat eläneet kymmenen vuotta tilanteessa, jossa kannabis on vakiintunut nuorten keskuuteen. Kun se on läsnä puheessa ja ehkä tunnetaan ihmisiä, jotka käyttävät sitä, toki suhtautuminen muuttuu. Esimerkiksi tv-kampanja, jossa luodaan paniikkia, saattaa nuorista näyttää harhaiselta, kun käyttö omassa kaveripiirissä saattaa näyttää aika harmittomana, Salasuo jatkaa.
Kannabis ei enää vastakulttuuria
Mikko Salasuon mielestä asenteiden lieventymisellä voi olla useita vaikutuksia.
- Kannabiksen symboliarvo, jota se on kantanut mukanaan 1960-luvulta lähtien, on laskenut. Sillä ei ole enää samanlaista protestiarvoa kuin ennen, se ei ole enää vastakulttuurin tuote. Suhtautumisen muuttuminen ei ole yksioikoinen tapahtuma.
Vuonna 2002 nuorten ikäluokasta kolmannes oli käyttänyt kannabista.
- Sehän tarkoittaisi, että meillä olisi nyt laaja nelikymppisten päihdeongelmaisten joukko. Näin ei ole. Käyttö ei aina myöskään heijastu tulevaisuuteen, Salasuo lisää.