YLE Uutiset selvitti Tilastokeskuksen tiedoista, kuinka suuri osa vuonna 2008 ylioppilaaksi kirjoittaneista meni samana vuonna jatko-opintoihin yliopistoon tai ammattikorkeakouluun. Suurimmalla prosentilla ammattikorkeakouluun mentiin Pohjois-Pohjanmaan Kalajoen lukiosta, josta ammattikorkeakouluun jatkoi lakkiaisvuonna joka kolmas opiskelija. Yli 75 ylioppilaan lukioista myös Kauhajoki, Kitee ja Pori kipusivat kärkeen. Ammattikorkeakoululukioiden kärkeä yhdistää sijainti pienellä paikkakunnalla.
- Näissä lukioissa on paljon sellaisia, joissa näyttää olevan mahdollista suorittaa lukion ohella myös ammatillinen tutkinto. Selvästi paikkakuntansa ainoat lukiot näyttävät olevan ammattikorkeakouluvetoisten lukioiden listalla kärkiasemissa, sanoo Opetushallituksen tutkimusprofessori Ritva Jakku-Sihvonen.
AMK-lukioiden listalla toistuvat samat lukiot
Erityisen paljon ammattikorkeakoululuopiskelijoita tuottavien koulujen lista elää vuodesta toiseen, mutta jonkinasteista vakiintumista kouluissa on havaittavissa. 30:stä eniten ammattikorkeakouluopiskelijoita tuottaneesta lukiosta noin kolmannes on samoja kuin vuonna 2006, jonka vuoden tilastoista YLE Uutiset teki lukioselvityksen edellisen kerran.
Paljon ammattikorkeakouluopiskelijoita tuottavista lukioista mennään kuitenkin ahkerasti myös yliopistoihin. Esimerkiksi Porin suomalaisen yhteislyseon lukio on 20:n kärjessä sekä ammattikorkeakoulussa että yliopistossa jatkaneiden opiskelijoiden osuudessa.
Yliopistolukioiden jähmettynyt kärki
Yli 75 ylioppilaan yliopistovetoisten lukioiden huipulla keikkuvat vuodesta toiseen samat opinahjot, joiden oppilaista varsin harvaa kiinnostaa ammattikorkeakoulu. Tällä kertaa ykkönen on Turun Luostarivuoren lukio, jonka oppilaista lähes puolet oli yliopistossa heti lakkiaisvuonna. Seuraavana listalla ovat helsinkiläiset Ressun lukio ja Viikin normaalikoulu. Yliopisto-opintoihin johtavien kärkikymmenikön listalla on kolme ruotsinkielistä lukiota.
Mustasaaren ruotsinkielistä lukiota lukuunottamatta yliopistolukioiden kahdenkymmenen kärki sijaitsee suurissa tai keskisuurissa kaupungeissa.
- Suomessa on karkeasti haarukoiden kahdenlaisia lukioita. On suurten kaupunkien lukioita, jotka saavat keskiarvon perusteella parhaiten menestyviä opiskelijoita kauempaakin. Sitten ovat niin sanotut yleislukiot, joihin tullaan siltä paikkakunnalta, jossa lukio sijaitsee. Lukioiden sijoitus tällaisissa listauksissa korreloi melko vahvasti sen kanssa, millaisella keskiarvolla lukioon on tultu, sanoo Opetushallituksen tutkimusprofessori Ritva Jakku-Sihvonen.
Valtiovalta ei näytä onnistuneen tavoitteessaan nopeuttaa jatko-opintoihin siirtymistä. Vain vajaa kolmannes ylioppilaista siirtyi korkeakouluun heti kirjoitusten jälkeen.
Näistä taulukoista voit etsiä haluamasi lukion:
Isoista lukioista yliopistoihin
Pienistä lukioista yliopistoihin
Isoista lukioista ammattikorkeakouluihin
Pienistä lukioista ammattikorkeakouluihin
Isot lukiot: 75 tai enemmän vuonna 2008 kirjoittanutta ylioppilasta
Pienet lukiot: alle 75 vuonna 2008 kirjoittanutta ylioppilasta
Tilastoista puuttuvat syksyllä ylioppilaaksi kirjoittaneet, ulkomaille opiskelemaan lähteneet ja opintojensa aloittamista esimerkiksi armeijan vuoksi lykänneet.