Artikkeli on yli 15 vuotta vanha

Omakotirakentajista joka toinen valitsee maalämmön

Öljyn ja sähkön kallistuminen on lisännyt muiden lämmitystapojen suosiota. Nopeimmin yleistyy maalämpö: uusista omakotitaloista jo puoleen tulee maalämpöpumppu. Aurinkoenergialle odotetaan kasvua esimerkiksi öljylämmityksen tukena. Öljykattiloitakin uusitaan yhä.

Mies asentamassa maalämpöpumppua.
Kuva: Yle

Kai Haapamäen 150 neliömetrin paritaloasunto Espoossa on tähän asti lämmennyt öljyllä. Nyt taloon asennetaan maalämpöpumppua.

- Öljyn hinta on kahden viime vuoden aikana noussut yli kaksinkertaiseksi. Toinen syy on se, että vanha öljylämmitysjärjestelmä oli ikänsä palvellut, Haapamäki kertoo.

Hänen mukaansa maalämpöpumppu tulee maksamaan asuntoa kohti noin 13 000 euroa.

Maalämmön suosio on kasvanut tasaisesti niin, että joka toiseen uuteen omakotitaloon tulee maalämpöpumppu. 2000-luvun alussa maalämmön valitsi kymmenen prosenttia uudisrakentajista.

Motivan energiatehokkuusasiantuntija Sami Seuna sanoo, että maalämmön suosiota lisäävät alan tekniikan kehitys sekä alhainen korkotaso. Rakentaja on valmis investoimaan lämmitykseen vähän enemmänkin.

Maalämpöpumppu on lämmitysjärjestelmistä kallein hankkia, mutta sen tuottama lämpö on halvimmasta päästä.

Esimerkiksi Kai Haapamäen omakotitalon lämmitys maalämmöllä maksaa 600-700 euroa vuodessa.

Sähkölämmitys maksaa pari tonnia vuodessa ja öljy 1 600 euroa. Päälle lasketaan muun taloussähkön kulut.

Pellettilämmitys ja kaukolämpö ovat pari sataa maalämpöä kalliimpia.

Valtiolta tukea uusiutuvan energian käyttäjille

Öljylämmittäjät saavat kuluja alaspäin ottamalla avuksi aurinkopaneeleja.

- Uusiin öljylämmitysjärjestelmiin tulee aika usein joko aurinkolämmöllä tuettu lämmitysratkaisu tai sitten niihin otetaan joku lämpöpumppuratkaisu tueksi, Seuna sanoo.

Niistä, joilla öljykattila on tullut tiensä päähän, vielä noin puolet hankkii uuden öljykattilan. Toinen puoli vaihtaa öljyn yleisimmin maalämpöön.

Valtio maksaa energia-avustusta, mikäli öljyn tai sähkön vaihtaa uusiutuvaa energiaa hyödyntävään lämmitystapaan kuten maalämpöön tai pelletteihin. Tuen suuruus on 20 prosenttia toteutuneista kuluista. Lisäksi työhön voi saada kotitalousvähennystä.

Kuluttajien ympäristötietoisuus kasvaa mutta raha painaa valinnoissa.

- Kyllä kuluttaja äänestää kukkarollaan merkittävästi, Seuna toteaa.