Artikkeli on yli 14 vuotta vanha

Suurten kaupunkien naapurissa muhii kuntaremontin este

Suurten kaupunkien naapurikunnista voi tulla hallituksen mittavan kuntauudistuksen pahin jarru. YLE Uutisten kyselyn perusteella suuri osa kaupunkiseutujen kunnista ei halua edes keskustella kuntaliitoksista.

Opastekyltti Sipoon rajalla.
Kuva: YLE

YLE Uutiset kysyi Suomen kunnanjohtajilta, mitkä olisivat mieluisimpia liitoskuntia, jos kuntia on pakko liittää yhteen. Kyselyn perusteella merkittävä osa kaupunkiseutujen kunnista välttelee liittymistä alueen keskuskaupunkiin. Ne taas olisivat yleensä valmiita liittämään ympäryskunnat itseensä.

Niin sanottujen työssäkäyntialueiden ulkopuolella mieluisimpia taas ovat lähinnä muutamien pikkukuntien liitokset, mutta monet reuna-alueiden kunnanjohtajat eivät vastanneet kyselyyn.

Muutamat kaupunkiseutujen kunnanjohtajat ilmoittivat suoraan tekevänsä kuntaliitoksen mieluummin muiden kuin työssäkäyntialueensa keskuskaupungin kanssa. Tämä oli viesti muun muassa Vaasan kyljessä Mustasaaressa ja Tampereen naapurissa Lempäälässä.

- Vastustan kuntaliitoksia, ja sen takia mielestäni ainoa mielekäs kuntaliitos olisi se, että Vesilahti liitettäisiin Lempäälään, koska sillä on kokonaisuuden kannalta mahdollisimman vähän merkitystä, sanoo Lempäälän kunnanjohtaja Olli Viitasaari.

Kuntatalouden emeritusprofessori Pentti Meklin Tampereen yliopistosta selittää vähäistä liitoshalukkuutta sillä, että useimmat kehyskunnat pärjäävät palveluiden järjestämisessä keskuskaupunkeja paremmin.

"Julkisuuteen tulo luovuttamisen merkki"

Liitoskuntia listasi kyselyssä vain runsaat sata kunnanjohtajaa. Loput parisataa eivät paljastaneet korttejaan.

- Kunnissa ei haluta liitoskeskusteluja vaan pysyä itsenäisenä. Pienissä kunnissa vaihtoehtojen julkinen miettiminen tarkoittaa luovuttamista, tulkitsee Vaasan yliopiston tutkija Kari Leinamo.

- Aihepiiri on tällä hetkellä hyvin herkkä. Kunnissa katsotaan herkeämättä, kuinka kovia keinoja hallitus on valmis käyttämään liittääkseen kuntia yhteen, jatkaa maantieteen professori Sami Moisio Oulun yliopistosta.

Uudistus vesittymässä?

Hallituksen mittavalle kuntauudistukselle on isku, jos kaupunkiseutujen kunnat kääntävät keskuskaupungille selkänsä.

- Hallituksen linjaus oli se, että kuntien pitäisi muodostua pääasiassa työssäkäyntialueista. Kunnanjohtajien vastaukset eivät kyllä tue tätä linjaa, sanoo Pentti Meklin.

Sami Moisio muistuttaa, että hallituksen suurin haaste on kuntien yhdistäminen juuri suurimmilla kaupunkiseuduilla, joissa kuntauudistus on myös perustellumpi kuin reuna-alueilla.

- Jos käy kuitenkin niin, että liitokset eivät onnistu suurilla kaupunkiseuduilla, sehän jo itsessään vesittää tämän uudistuksen, Moisio sanoo.

Moision mukaan syntyy erikoinen tilanne, jos vain pienet kunnat yhdistetään. Tuolloin vain kuntien lukumäärä vähenee, mutta säästöt jäävät pieniksi.

Kuntia arvosteltu kermankuorinnasta

Lähikuntien niputtamista keskuskaupunkiin on perusteltu muun muassa sillä, että kehyskunnat pirstovat nykyisin yhdyskuntarakennetta. Se tarkoittaa, että kuntiin nousee omakotitaloja ja marketteja hajalleen, eivätkä asukkaat pärjää ilman autoa tai useampaa.

Arvostelua on tullut myös kermankuorinnasta, koska kehyskuntiin muuttaa kaupungeista varakkaita veronmaksajia, jotka käyttävät kuitenkin kaupunkien palveluja.

- Minun puolestani he (kaupungit) voisivat aivan hyvin nostaa teatterilippujen hintoja ja sen sellaisia, jos se on siitä kiinni, Lempäälän kunnanjohtaja Olli Viitasaari pamauttaa.

Hallituksen linjalla myös kannatusta

Viitasaaren mielestä näkemys kehyskuntien kermankuorinnasta on peräisin suurista kaupungeista, jotka pitävät itseään menettäjinä.

- Monet asukkaat kyllä muuttavat kehyskuntiin, mutta kyse on pääasiassa nuorista lapsiperheistä. Yleensä arvioidaan, että menee 15-20 vuotta ennen kuin he ovat hyviä veronmaksajia, Viitasaari sanoo.

Kunnanjohtajien vastausten perusteella osalla työssäkäyntialueista olisi kuitenkin kannatusta hallituksen ajamille vahvoille peruskunnille. Näin lienee ainakin Savonlinnan seudulla sekä Tornion ja Kemin alueella Lapissa, joissa sekä pienet kunnat että keskuskaupungit pitivät vahvoja peruskuntia mielekkäinä, ainakin pakon edessä.

Osa kunnajohtajista liittäisi kuntia yhteen myös maakuntarajojen yli. Kuntia pilkottaisiin liitoksissa myös osiin.

Tilanteen kireyttä kuvannee, että muutamat kunnanjohtajat lähinnä Itä-Suomesta löivät kyselyn kokonaan läskiksi. He kertoivat, että liittäisivät kuntansa mieluiten Kauniaisiin.