Suomalainen vihannesten talvituotannon energiankäyttö on ollut viime vuosina yksi ympäristö- ja ilmastokeskustelun teemoista.
Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan yksikössä kasvatettavien kasvihuonetomaattien hiilijalanjälkeä on saatu putoamaan dramaattisesti.
Tavoite on, että syksyllä istutettujen Lepaan tomaattien hiilijalanjälki olisi vain noin 700 grammaa yhtä tomaattikiloa kohden.
On mahdollista, että pääsemme jopa espanjalaisen tomaatin lukujen allekin
Viidestä kilosta jopa 500 grammaan?
Lepaan kasvihuoneiden lämpö ja energia saadaan biolämpövoimalasta ja ekosähköstä.
- Käytimme aiemmin maakaasua ja sähköä, joka oli osin tuotettu fossiillisilla polttoaineilla. Nyt käytämme haketta ja uusiutuvaan sähköön. On mahdollista, että pääsemme jopa espanjalaisen tomaatin lukujen allekin, laskeskelee Lepaan kasvihuoneiden tuotantopäällikkö Mika Järvinen Ylelle.
Veden käyttö on Suomessa vain neljäsosa siitä mitä se on Espanjassa.
Aikaisemmin Lepaalla tuotetun tomaatin hiilijalanjälki on ollut noin viisi kiloa yhtä tomaattikiloa kohden, koska sähköön ja energiaan on käytetty fossiilisia energialähteitä.
MTT:n mukaan Espanjasta tuodun tomaatin hiilijalanjälki on noin 500 grammaa tomaattikiloa kohden. Hollannista tuodulle tomaatille luku on yli 2 kiloa per tomaattikilo.
Espanjalaisten luonnonvalolla tuotettujen tuotteiden hiilijalanjäljestä suurin osa muodostuu tuotteen kuljetuksesta Suomeen. Lukemaan vaikuttavat myös taimet, lannoitteet, kasvualusta, pakkaukset ja jätteet.
Sata vuotta sitten koivuhalot lämmittivät tomaatteja
Monet kotimaiset kasvihuoneet pyrkivät siirtymään yhä enemmän lämmittämisessä hakkeen käyttöön.
- Lepaan ensimmäiset kasvihuoneet oli muuten 100 vuotta sitten halkolämmitteiset, valaisee Järvinen historiallista kehitystä.
Lepaan tomaattia on kasvatettu myyntiin Hämeenlinnan alueen kauppoihin vuodesta 2008. HAMK Lepaa on ainoa talvitomaatin viljelijä Kanta-Hämeessä. Lepaalla on kasvatettu tomaattia erilaisissa kasvihuoneissa jo sadan vuoden ajan.