Talous |

Kuinka suuri Suomen julkinen sektori oikeastaan on?

Suomen julkisen sektorin kokoa on alkuvuodesta päivitelty maan johtoa myöten. Yksi mittari ei kuitenkaan riitä kertomaan, miten iso Suomen julkinen talous on – tai onko se paisunut kestämättömän suureksi.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö päivitteli tammikuun puolivälissä Selkärankaseminaarissa, että Suomen julkinen talous on maailman suurimpia. Asiaa kauhisteli myös valtiovarainministeri Jutta Urpilainen SDP:n puoluehallituksen kokouksessa.

Niinistö viittasi OECD:n ennusteeseen, jonka mukaan julkisyhteisöjen menot ovat Suomessa tänä vuonna 58 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suhdeluku on maailman suurimpia.

Niinistön käyttämä suhdeluku kuvaa julkisen sektorin kokoa kuitenkin huonosti, Tilastokeskuksen yliaktuaari Tuomas Rothovius huomauttaa. Luku ei myöskään kerro, onko julkinen sektori kooltaan kestävä vai ei.

Suomen julkisyhteisöjen menojen suhde bruttokansantuotteeseen kasvoi Tilastokeskuksen tuoreimpien tietojen mukaan 56,7 prosenttiin vuonna 2012.

– Luku kuvaa sitä, kuinka paljon rahaa julkisen sektorin kautta kulkee. Maiden väliseen vertailuun se soveltuu huonosti, sillä yhteiskunta on organisoitu eri tavalla eri maissa, Rothovius sanoo.

Esimerkiksi eläkkeet ovat joissakin maissa enimmäkseen yksityisen sektorin hoidossa. Suomessa ne lukeutuvat suurelta osin julkisen sektorin tuloihin ja menoihin.

Julkisyhteisöjen menojen suhde bruttokansantuotteeseen on viime vuosina kasvanut ennen kaikkea siksi, että BKT on kutistunut. Sama ilmiö näkyi vielä jyrkempänä 1990-luvun lamavuosina, jolloin myös työttömyys nousi hyvin suureksi.

Mikä sitten kuvaisi julkisen sektorin kokoa tätä lukua paremmin? Tilastoviisaat tarjoavat kahta vaihtoehtoa, joista ensimmäinen on julkisyhteisöjen tuottaman arvonlisäyksen suhde koko talouden arvonlisäykseen. Julkisyhteisöistä puhuttaessa arvonlisäys tarkoittaa käytännössä palkkakuluja. Suhdeluku kertoo, kuinka suuren osan Suomen BKT:sta julkinen sektori tuottaa.

Julkisyhteisöjen menot suhteessa BKT:hen, työntekijöitä julkisella ja arvonlisäys (%) 1975–2012
Julkisyhteisöjen menot suhteessa BKT:hen, julkisyhteisöjen työntekijöiden osuus kaikista työllisistä ja julkisyhteisöjen arvonlisäys koko talouden arvonlisäyksestä 1975–2012. Lähde: Tilastokeskus. Grafiikka: Juha Rissanen / Yle uutisgrafiikka.
Vuonna 2012 julkisyhteisöt tuottivat noin 20 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Jäljelle jäävä noin 80 prosentin potti muodostui yksityisen sektorin tuottamien tavaroiden ja palveluiden arvosta.

Myös tässä muuttujassa näkyvät yleiset taloussuhdanteet. Laman aikana valtio ja kunnat pitävät työntekijöistä yksityistä sektoria tiukemmin kiinni, jolloin niiden suhteellinen merkitys kasvaa. Julkisen sektorin osuus BKT:sta onkin ollut nykyistä suurempi vuosina 1991–1997.

Julkisyhteisöjen arvonlisäys koko talouden arvonlisäyksestä, prosenttia, vuosi 2012.
Julkisyhteisöjen arvonlisäys koko talouden arvonlisäyksestä, prosenttia, vuosi 2012. Grafiikka: Juha Rissanen / Yle uutisgrafiikka. Lähde: Eurostat.
Julkisyhteisöjen tuottama arvonlisäys suhteessa koko talouden arvonlisäykseen on myös vertailukelpoinen maiden kesken. Tällä mittarilla mitattuna Suomen julkinen sektori on Euroopan suurimpia, mutta ei kuitenkaan suurin. Vuonna 2012 suhdeluku oli suurempi Tanskassa ja Ruotsissa.

EU-maista pienin julkisen sektorin arvonlisäyksen osuus oli Saksassa, jossa se oli vuonna 2012 ainoastaan 10,3 prosenttia BKT:sta. Tilastokeskuksen Rothovius arvioi tämän johtuvan suurelta osin terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluista. Saksassa ne on järjestetty Pohjoismaita laajemmin yksityisen sektorin kautta.

Yllättävää kuitenkin on, että jopa Yhdysvalloissa julkisyhteisöjen arvonlisäys oli Saksaa suurempi: 13,5 prosenttia BKT:sta.

Yksinkertaisin mittari julkisen sektorin koon selvittämiseksi lienee kuitenkin työntekijöiden määrän tarkastelu. Vuonna 2012 Suomessa 24,3 prosenttia kaikista työllisistä oli julkisen sektorin palveluksessa.

Kunnille on tullut lisää tehtäviä esimerkiksi koulutuksessa ja terveydenhuollossa, mikä on kasvattanut julkisen sektorin työntekijöiden määrää 1970-luvulta tähän päivään. Suurimmillaan suhdeluku kävi kuitenkin lamavuonna 1994, jolloin julkinen sektori työllisti Suomessa 26,9 prosenttia kaikista työllisistä. Viime vuosina luvussa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia.

julkisyhteisö työntekijä prosentti työvoima 2011
Julkisyhteisöjen työntekijöiden määrä suhteessa kaikkiin työllisiin eräissä OECD-maissa vuonna 2011. Lähde: OECD. Grafiikka: Juha Rissanen / Yle uutisgrafiikka.
Kun julkisen sektorin työntekijöiden suhteellista lukumäärää vertaillaan eri OECD-maiden kesken, Suomi on jälleen kärkipäässä, muttei kaikkein korkeimmalla. Esimerkiksi Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa julkinen sektori työllistää suhteessa enemmän ihmisiä kuin Suomessa.

Esimerkiksi Saksassa, Kreikassa ja Ranskassa julkinen sektori työllistää suhteessa vähemmän ihmisiä kuin Suomessa. OECD:n ilmoittamalla noin 23 prosentin osuudella Suomi on myös selvästi keskiarvon, 15 prosentin yläpuolella.

OECD:n luvut työllisten määrästä poikkeavat hieman Tilastokeskuksen tiedoista mutta kuvaavat hyvin maiden välisiä eroja.

Klo 11:42 tarkennettu julkisyhteisöjen määritelmää. Klo 11:59 tarkennettu OECD-lukujen vertailua.

Tuoreimmat aiheesta: Talous

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä