Uutisten taustakuvana on melko yksinkertainen ja uutistyölle ominaisessa kiireessä tehty kollaasi, jossa on käytetty Reutersin kuvavaihdosta tulleesta videosta otettua kuvaa. Uutisten taustakuvissa on usein tämän kaltainen visuaalinen viittaus uutissähkeen materiaaliin. Siniharmaan kuvan oikeassa ylälaidassa on merirosvolippu, joka on laivaan osuvien tyrskyjen tapaan liikkeessä.
Merirosvolippu kiteyttää hyvin uutisen taustalla olevaan ilmiöön sisältyvän ristiriidan.
Roland Barthesin valokuva-analyysin termein voisi sanoa, että lippu on kuvan punktum, joka sävähdyttää ja kiinnittää huomiota. Taustakuvassa kiinnostavuuden saa aikaan sen osuminen kahdella tapaa väärään paikkaan. Merirosvous on aiheena erittäin vakava, eikä uutiskanavien journalistiseen linjaan ole yleensä kuulunut kuvittaa tämän kaltaisia juttuja näin populaareilla aiheilla. Toisaalta alkuperäinen merirosvolippu liittyi ennen liukumistaan populaarikulttuurin puolelle juuri jutun aiheenakin olevaan todelliseen merirosvoukseen. Lippu toimii visuaalisena avaimena tähän kulttuuriseen ja ajalliseen kitkaan.
1600- ja 1700-luvun merirosvot käyttivät usein mustaa lippua viestinä merirosvoudesta. Kuvan kaltaista merirosvolippua käyttivät alun perin neljä merirosvoa, kapteenit Edward England, John Taylor, Sam Bellamy ja John Martel. Lipun oli tarkoitus pelottaa ja kertoa, että hyökkääjät tulisivat tappamaan ne jotka eivät antautuisi.
F. C. Peircen mukaan kuvat voivat symboloida kohdettaan kolmella tasolla. Ensinnäkin kuva voi olla ikoni eli se muistuttaa kuvaamaansa kohdetta. Esimerkiksi merirosvolippu ei ole toiminnan ikoni, koska siltä puuttuu tämä yhdenmukaisuus. Toiseksi kuva tai kuvan osa voi olla indeksi. Indeksisellä kuvalla on suora kytkös kohteeseen. Näin ollen indeksinen merkki edellyttää aina viittauskohteen todellista olemassaoloa. Esimerkiksi savu voi olla tulen indeksi. Kolmanneksi merkki voi olla sopimuksenvarainen symboli. Esimerkiksi suurin osa kielen sanoista on symbolisia, ja ne edellyttävät niiden tuntemista. Kuvallisessa ilmaisussa symboleja ovat esimerkiksi useat liikennemerkit. Niiden merkitystä ei voida tulkita suoraan kuvasta vaan se on sovittu. Samalla tapaa merirosvolippu on sopimuksenvarainen viittaus rikolliseen toimintaan ja toisaalta viihteen merirosvoihin.
Lippu on liehunut todellisesta käytöstä elokuvien, sarjakuvien ja lasten satujen kuvastojen kautta laajasti tunnetuksi symboliksi. Samalla symbolin taustalla oleva ilmiö on muuttunut vaarallisesta rikollisuudesta vaarattomaksi viihteeksi. Merirosvokapteeni Edward Englannilla oli 1700-luvun alussa ”Pearl” niminen laiva. Myöhemmin laiva on tuttu miltei samannimisenä Pirates of the Caribean -elokuvan nimistöstä. Uutisesta päätellen merirosvolippu olisi voinut palata myös takaisin alkuperäiseen merkitykseensä. Somalian merirosvojen ulkonäköön tämä kuvasto ei taida olla kuitenkaan vielä siirtynyt. Merirosvouutisoinnin mielenkiintoisuus liittyy tähän samaan kehään. Esimerkiksi järjestäytyneen rikollisuuden kerrotaan ottavan mallia Sopranos - TV-sarjasta.
Afrikan konflikteja ja kriisejä koskeva kansainvälinen kuvamateriaali on länsimaisesta näkökulmasta usein kuin toiselta planeetalta. Yhteiskuntien ollessa riittävän köyhiä ja epävakaita voi ihmisten arki ja suhtautuminen toisiin ihmisiin muistuttaa 1700-luvulekin vierasta tasoa tai elämänrytmiltään toimintaelokuvan kerrontaa. Vaikka merirosvojen tavoitteet ovat välittömiä, voi kauppamerenkululle aiheutuva haitta saada kansainvälisen yhteisön puuttumaan Somalian tilanteeseen laajemminkin.