Ny Tid –lehden kolumnissa Lena Malm pohtii, pitääkö paikkansa, että suomenruotsalaiset eivät halua puhua ruotsia suomenkielisten kanssa, koska eivät siedä heidän kielivirheitään. Häntä mietityttää suomenkielisiltä kuulemansa moite, jonka mukaan ruotsia ei voi oppia, koska suomenruotsalaiset vaihtavat kielen aina suomeen.
Kieli kyllä vaihtuu herkästi, myöntää Lena Malm, mutta asiaa puntaroituaan hän on tullut siihen tulokseen, että kyse ei ole ylimielisyydestä.
Malmin syy onkin kerrassaan suomalainen: hän ei halua erottua muista, herättää huomiota tai vaikuttaa itsekeskeiseltä pitämällä aina ja kaikkialla kiinni omasta kielestään. Hänen mielestään ei myöskään ole järkevää, jos keskustelun asiasisältö kärsii kieliharjoittelun vuoksi. Näin siis valokuvaaja Lena Malm Ny Tid -lehdessä.
Näkymätön livahtaa minne haluaa
Millaista Suomessa on olla vanha nainen? Siitä kirjoittaa pastori, toimittaja ja kirjailija Hilkka Olkinuora Tulva-lehdessä. Häntä kiukuttaa tämän päivän todellisuus, jossa nuoret naiset joutuvat elämään: Koulussa on oltava solakka mutta muodokas, suosittu muttei huorahtava, menestyvä muttei hikari. Työelämässä on salattava raskaus, siedettävä monimielisyyksiä, hehkuttava ja tuoksuttava.
Itse asiassa onkin hauskaa olla vanha nainen, Olkinuora sanoo.
- Kun muuttuu sukupuolisessa mielessä näkymättömäksi, pääsee livahtamaan minne vain. Kun ei tarvitse olla kaunis, voi tulla esiin siellä missä lystää. Kun ei enää käytä valtaa, jäljellä on vielä paljon vaikutusvaltaa, kirjoittaa Hilkka Olkinuora naisasialiitto Unionin Tulva-lehdessä.
Shoppailu on uutta kulttuuria
Nuorista naisista puolestaan kirjoittaa Anna-lehti. Toimittaja Terhi Hautamäen reportaasin aiheena ovat shoppailevat tytöt. Mikä houkuttelee kauppakeskukseen hypistelemään vaatteita päivä toisensa jälkeen? Onko nuorten vapaa-aika materialistista ja päämäärätöntä ajan ja rahan tuhlaamista, Hautamäki kysyy nuorten shoppailua tutkineelta kauppatieteiden maisterilta Elina Levonmaalta.
Levonmaan mukaan nuoret eivät välttämättä edes ajattele ympäristön kaupallisuutta, eikä tavaroita tarvitse välttämättä ostaa. Heille kaupoissa kiertely on tapa paeta arkea, osa urbaania elämäntyyliä ja tapa kommunikoida ystävien kanssa.
-Shoppailuun ajanvietteenä liittyy tunne ajan runsaudesta ja vapaudesta, kun taas päivittäiseen asioitiin liitty tunne kiireestä ja vapaa-ajan vähyydestä, Levonmaa kertoo tutkimustensa tuloksista Anna-lehdessä.
Suiden sulkeminen on haitaksi kaikille
Kulttuurivihkojen uusimmassa numerossa käsitellään laajasti toisinajattelua. Toimittaja Jorma Mäntylä kirjoittaa, että julkisuuden näkökulmasta Suomi on erikoinen siirtymävyöhyke idän ja lännen välissä.
- Suomen julkisuudessa on piirteitä sekä läntisestä liberalismista että Venäjältä tulleesta itämaisesta hallitsemistavasta, johon kuuluu eliitin tiukka yhtenäisyys kansaa vastaan, Mäntylä sanoo.
Hän luettelee viime aikojen esimerkkejä itäisestä ajattelutavasta. Pääministeri Matti Vanhanen on moneen kertaan korostanut, että ministerien pitää puhua ”yhdellä äänellä”. Ulkoministeri Alexander Stubbille ja eurokansanedustaja Liisa Jaakonsaarelle se ei riitä, vaan he peräävät yksiäänisyyttä koko Euroopalta.
Jorma Mäntylän mielestä yhteiskunnan johdon ei kannattaisi pelätä ristiriitoja, poikkeavuuksia ja toisinajattelua. Päästessään julkisuuteen ne pakottavat hallitsevan suuntauksen perustelemaan tekemisensä aiempaa paremmin. Jos perustelut ovat kestämättömiä, voidaan muuttaa linjauksia. Siten päästään lähemmäksi optimaalista päätöksentekoa. Maat, joissa tätä ei sallita, jäävät jälkeen kehityksestä, kirjoittaa Jorma Mäntylä Kulttuurivihkoissa.