Synkkää on ja yhä synkemmäksi muuttuu. Työllisyys näyttää tänä talvena painuvan pakkaselle pahemman kerran, kun syksyn ja loppukesän yt-uutiset muuttuvat lihaksi.
MikäliYlen ekonomistikyselyyn vastanneiden taloustietäjienennusteet pitävät paikkansa, nousee työttömyysaste maaliskuun aikana keskimäärin noin yhdeksään prosenttiin. Ylen ekonomistiraadin ennusteiden keskiarvo maaliskuun työttömyysprosentiksi oli 8,95. Eikä vientinäkymien heiketessä suunta yllättäne ketään, päinvastoin.
Näkymät ovat tosi huonoja.
- Pitää kiinnittää huomiota vientiteollisuuden ja ylipäänsä teollisuuden kehitykseen. Siellä näkymät ovat tosi huonoja, muistuttaa Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Pasi Holm.
Ja ongelmat eivät johdu ainakaan Suomen yrittäjien pääekonomistin ja varatoimitusjohtajan Timo Lindholmin mukaan pelkästä suhdannemontusta, vaan takana on muutakin.
- Tässä on aikamoinen työn ja tuotannon uusijako kalliiden länsimaiden ja kehittyvien markkinoiden kesken ja siinä uusjaossa työn hinta, verotuksen taso ja yleinen kannustavuus ovat kyllä oleellisia yksittäisiä juttuja, sanoo varatoimitusjohtaja Lindholm.
Kilpailukyky sakkaa
Jos ennusteet pitävät paikkansa, nousee työttömien määrä nykyisestä vajaasta 190 000:sta maaliskuussa jo 200 000:een ja piirun verran päälle. Viimeksi työllisyys oli samoissa kantimissa vuonna 2004. Silloin vienti alkoi pian vetää ja suhdanteet kirkastuivat. Pellervolainen viesti on samaa sarjaa kuin yrittäjien. Tällä kertaa rakenteille on tehtävä jotain.
- Meidän täytyy saada kustannuskilpailukykyä parannettua ja seuraavat palkkaratkaisut ovat erittäin keskeisiä. Hallituksen puolella pitää löytää toimenpiteitä, jotka tukevat yritysten kilpailukykyä ja sitten yritysten rahoituskustannusten hinta pitää saada alaspäin, sanoo Pasi Holm.
Torstaina julkaistiin Suomelle tärkeän vientimaan Saksan omat vientiluvut, jotka näyttivät yllättäin heikentyneen. Jos myös Saksan kehitys hidastuu kuten luvuista voi varovaisesti päätellä, se ei lupaa aurinkoisia päiviä myöskään suomalaiselle työllisyydelle.