Suomessa on tällä hetkellä enemmän lääkäreitä kuin milloinkaan maamme terveydenhuollon historiassa. Suomen Lääkäriliiton tilastojen mukaan työikäisten lääkärien määrä ylitti tänä vuonna 20 000 rajapyykin. Määrä on lähes kymmenkertaistunut 50 vuodessa.
Voimakkaasta kasvusta huolimatta varsinkin erikoislääkäreistä on pulaa. Pahin puute on nuoriso- ja lastenpsykiatrian erikoislääkäreistä. Lisäksi pulaa on muun muassa keuhkosairauksien ja allergioiden sekä psykiatrian ja neurologian erikoislääkäreistä.
Syksyllä 2012 julkisessa terveydenhuollossa oli täyttämättä 800 virkaa.
Alueellinen eriarvoisuus huomattavaa
Lääkärien määrän lisääntyminen ei ole siunannut Suomea tasa-arvoisesti. Lisäykset ovat 2000-luvulla olleet voimakkaimpia kasvukeskuksien alueilla, erityisesti Helsingin, Turun ja Tampereen sairaanhoitopiireissä.
Kasvusta ovat jääneet paitsi tietyt pienemmät sairaanhoitopiirit, kuten Itä-Savo, Kymenlaakso ja Länsi-Pohja. Alueelliset erot ovat suuria myös lääkärien määrässä suhteutettuna väestötiheyteen.
Parhaiten pärjäävillä alueilla, kuten Pirkanmaalla, Pohjois-Savossa ja Varsinais-Suomessa on tuhatta asukasta kohden neljästä viiteen lääkäriä. Pahnanpohjimmaisessa Länsi-Pohjassa on alle kaksi lääkäriä tuhatta asukasta kohti.
Naisenemmistöinen, mutta enimmäkseen miesjohtoinen
Lääkärien ammattikunta on vuosien saatossa muuttunut naisenemmistöiseksi. Yli puolet kaikista lääkäreistä on naisia, ja terveyskeskuksissa osuus on noussut jopa 65 prosenttiin.
Naisenemmistö ei silti ole johtanut tasapuolisuuteen sukupuolien välillä terveydenhoidon johtotehtävissä.
Alle puolet johtajaylilääkäreistä, ylilääkäreistä ja apulaisylilääkäreistä ovat naisia. Terveyskeskuksissa johtavista lääkäreistä vain puolet on naisia, vaikka alaisista selvä enemmistö on naisia.
Aliedustetuimpia naiset ovat johtavina lääkäreinä yksityisellä sektorilla, jossa puolet kaikista lääkäreistä on naisia, mutta johtavista lääkäreistä vain kolmasosa.