Vuonna 2007 voimaan tullut kuntarakennelaki takaa, että kaikki toisiinsa liittyvien kuntien työntekijät säilyttävät työpaikkansa viisi vuotta. Tämä onkin suoja-aika seuduilla, joilla monta kuntaa on yhdistynyt yhdellä kertaa, kuten Kouvolassa.
Kuopioon taas on liittynyt ja liittyy kuntia parin vuoden välein. Sen seurauksena kaupungin henkilöstöllä on näillä näkymin irtisanomissuoja vuoteen 2022 saakka. Suoja koskee sekä Kuopion että kulloinkin siihen liittyneiden kuntien henkilöstöä ja se on uusiutunut uusien kuntaliitosten yhteydessä.
En usko että poliittisten päätöksentekijöiden ajatuksissa on ollut tällaista järjestelmää.
Kuntarakennelain antama viiden vuoden suoja-aika alkoi Vehmersalmen kuntaliitoksesta vuonna 2006. Uusi viiden vuoden jakso alkoi vuonna 2011 Karttulan liityttyä Kuopioon ja seuraava jo 2013 Nilsiän Kuopioon liittämisen yhteydessä.
Vuonna 2015 Kuopioon liittyy Maaninka. Lisäksi Juankoski ja Tuusniemi liitetään Kuopioon todennäköisesti vuonna 2017. Melko todennäköistä on sekin, etteivät kuntaliitokset Kuopion kanssa pääty siihen.
Viisi vuotta perusteltua, loputon ketjutus ei
Kuopion kaupunginjohtaja Petteri Paronen pitää viiden vuoden irtisanomissuojaa sinänsä perusteltuna.
- Kertaluonteisessa liitostilanteessa tässä on perusteita. Sitten kun mennään viisi vuotta kerrallaan ja kerrallaan jolloin siitä tulee likipitäen ikuinen järjestelmä, se ei ole enää modernin työelämän kehittämisen kannalta järkevää enkä usko että poliittisten päätöksentekijöiden ajatuksissa on ollut tällaista järjestelmää.
Kuopion kaupungin henkilöstömäärä on noin 5 000. Paronen sanoo uskoneensa viime aikoihin saakka, että luontainen poistuma, kuten eläköityminen ja muu henkilöstön vaihtuminen riittäisi ratkaisuksi, koska iso kaupunki tarvitsee osaavaa henkilöstöä ja henkilöstöä voidaan käyttää joustavasti.
Kuntatalouden tiukentuessa ollaan Parosen mukaan tultu sellaiseen tilanteeseen, jossa loputtoman tuntuinen irtisanomissuoja ei toimi. Kunnilta edellytetään tuottavuuden parantamista ja henkilöstön rakenteen kannalta kaupunki on jonkinasteisesti kahleissa.
- Jos puhutaan 15 vuoden aikajänteestä ja työnantaja ei voi sinä aikana harkita, mikä henkilöstön rakenne on, niin on riski, että henkilökunnan rakenne vääristyy. Voi olla että ollaan tilanteessa, jossa jossain sektorilla on liikaa henkilökuntaa eikä voida palkata lisää henkilökuntaa muualle kun raha ei riitä. Se vaikuttaa asteittain palvelukykyyn ja mahdollisuuksiin vastata haasteisiin mitä kunnalla on, summaa Paronen.
"Kuntien oma päänsärky"
Neuvottelupäällikkö Håkan Ekström Julkisten ja hyvinvointialojen liitosta JHL:stä sanoo, että ripotellen tehtävät kuntaliitokset ovat kuntien oma päänsärky. Palvelussuhdeturva lisää ennakoivuutta kuntarakennetta myllättäessä.
- Meillä ei ole tarvetta käydä sellaista vuoropuhelua että nykyistä rakennetta tulisi keventää tai siirtymäaikoja lyhentää.
Neuvottelupäällikkö Sari Ojanen listaa, miten Kuntatyönantajat haluaisivat irtisanomissuojaa muuttaa:
- Sen pitäisi olla lyhyempi, mahdollisesti kaksi vuotta ja sen pitäisi olla kannusteena nopeissa liitoksissa. Olisimme toivoneet, että irtisanomiskielto olisi kertalouontoinen.
Työnantajat myöntävät kuitenkin huutavansa tuuleen, sillä suoja-aika on kirjattu hallitusohjelmaan.
"Nyt jäävät monet keinot kokonaan miettimättä"
Kuntaliitoksissa henkilöstön palkat pyritään yhtenäistämään muutaman vuoden kuluessa. Kuopion kaupunginjohtaja Petteri Parosen kokemus liitoksista on, että yleensä päädytään korkeimpaan palkkatasoon, mikä lisää hieman palkkakustannuksia. Sitä Paronen ei kuitenkaan pidä kovin merkittävänä asiana.
Vaikka Paronen pitää viiden vuoden irtisanomissuojaa sinänsä perusteltuna, sen purkaminen antaisi hänen mukaansa tilanteen hallintaan mahdollisuuksia.
- Nyt jäävät monet keinot kokonaan miettimättä, kun tilanne koetaan niin vakiintuneeksi henkilöstöön liittyen. Sekä työntekijäjärjestöillä että työnantajilla tietty dynamiikka jää taka-alalle, vaikka olisi kaikkien edun mukaista että sitä pohdittaisiin yhdessä.