Ilmiöt |

Lähes puolet työpaikoista on vaarassa kadota

Oxfordin yliopiston raportin mukaan lähes puolet työpaikoista voidaan Yhdysvalloissa korvata roboteilla ja keinoälyllä 20 vuoden aikana. Sama kehitys on nähtävissä Suomessa ja muissa teollistuneissa maissa. Digitaalisen vallankumouksen vaikutuksia yhteiskuntiin verrataan höyryn ja sähkön mukanaan tuomiin muutoksiin.

Ihmiskunnan tietokoneistumisen voidaan laskea alkavan 1940-luvun reikäkorttikoneista. Silloin pelättiin, että tuotannon automatisoituminen vie työpaikat. Niin onkin osin käynyt, kun on siirrytty tietoyhteiskuntaan. Toisaalta paljon uusia aloja ja työpaikkoja on tullut tilalle. Nyt käsillä oleva digitaalivallankumous on monien tutkijoiden mielestä paljon suurempi mullistus.

- Tämä on suurin muutos työelämässä sitten teollisen vallankumouksen, eli kun siirryttiin maatalousyhteiskunnasta teolliseen yhteiskuntaan. Seuraavan 20 vuoden aikana tapahtuu jotain samanlaista. Se on isompi muutos kuin mitä me muuten elinaikanamme näemme, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Petri Rouvinen.

Tämä on suurin muutos työelämässä sitten teollisen vallankumouksen.

– Petri Rouvinen

Oxfordin yliopiston tutkijoiden syyskuussa julkaiseman raportin mukaan 47 prosenttia Yhdysvaltain työpaikoista on vaarassa 20 vuoden sisällä, kun tietokoneet ja keinoäly ja muut uudet teknologiat vievät ne. Tutkijat uskovat, että koneet valtaavat työpaikat kahdessa aallossa. Ensin koneet korvaavat ihmisiä kuljetuksessa ja logistiikassa, tuotantotyössä ja hallinnollisissa tukitehtävissä.

- Ei ole mitään syytä sille, miksei melkein mikä tahansa fyysinen tehtävä, esimerkiksi lähes kaikki tehdastyö, olisi 20 vuoden päästä robottien hoidettavissa, Rouvinen sanoo.

Myös palvelualalla, myynnissä ja rakennusalalla robotit tekevät työt pian ihmistä halvemmalla, nopeammin ja tarkemmin. Sitten pullonkaulat hidastavat korvattavuutta vaikeammin automatisoitavissa töissä, kuten tekniikan alalla. Toisessa aallossa kehitys riippuu siitä, missä vaiheessa keinoälyn kehittely on meneillään. Vuorossa voisivat olla työpaikat hallinnossa, tieteessä, tekniikassa ja taiteessa.

Miljoona työpaikkaa katoaa ja korvautuu uusilla.

– Risto Linturi

- Nykyisistä töistä suurimman osan pitää automatisoitua jo vuoteen 2030 mennessä, jos meinaamme selvitä kurjistumatta. Työn tuottavuuden tulee nousta kaksinkertaiseksi, eli miljoona työpaikkaa katoaa ja korvautuu uusilla, sanoo suomalaisen ICT-osaamisen keskuksen Sovelto Oy:n kehitysjohtaja Risto Linturi.

Vaikka tutkimus tehtiin USA:ssa, se on tutkijoiden mukaan rinnastettavissa mihin tahansa teollistuneeseen maahan.

- Ei Suomi ole niin erilainen, että se olisi jotenkin sivussa globaalista teknologiakehityksestä ja sen vaikutuksista työmarkkinoilla, Rouvinen sanoo.

Myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan viimevuotisen Suuri hämmennys -julkaisun mukaan digitaalivallankumous muuttaa taloutta ja yhteiskuntaa tavalla, joka on verrattavissa höyryn ja sähkön hyödyntämisen aiheuttamiin muutoksiin.

Massatyöttömyyttä vai uusia ammatteja?

On siis kyse valtavasta murroksesta työmarkkinoilla, jossa eriarvoistuminen lisääntyy, kun suorittava työ vähenee kaiken aikaa. Toisille aloille tulee lisää työttömyyttä, kun toisilla on työvoimapulaa.

- Tämä on näköpiirissä oleva tulevaisuus, ja se on oikeastaan todellisuutta jo tänään. Aika moni tutkija on sitä mieltä, että nyt saattaa olla syytä pessimismiin. Näköpiirissä ei ole, että uusia työpaikkoja syntyisi yhtä nopeasti kuin uusi teknologia vie mennessään, sanoo liikenne- ja viestintäministeriön viestintäneuvos Ismo Kosonen.

Tutkimuksessa ei oteta huomioon, että ammattien sisältö muuttuu koko ajan, mikä saattaa vaikuttaa niiden säilymiseen. Lisäksi uusia työpaikkoja syntyy muutoksen mukanaan tuomille aloille. Tutkijoiden mukaan suorittavasta työstä siirrytään tehtäviin, jotka vaativat luovuutta ja sosiaalisia taitoja. "Ne, joilla on näitä taitoja, pärjäävät myös tulevaisuuden työelämässä", tutkijat toteavat.

Varastotyöntekijästä ei tule data-analyytikkoa.

– Ismo Kosonen

- Esimerkiksi kymmenen vuotta sitten emme olisi osanneet kuvitella, millaista työtä tekisi web concept designer. Nyt se on ihan normaali toimenkuva, Rouvinen sanoo.

Esimerkiksi McKinseyn tutkimus ennustaa, että uudet työpaikat syntyvät aivan muille aloille kuin niille, joille tulee paljon työttömyyttä.

- Valitettavasti työpaikat ovat sellaisia, että ne eivät istu sellaisille, jotka tulevat teknologian syrjäyttämiksi. Data-analytiikan paikat lisääntyvät, mutta varastotyöntekijä tai kaupan kassa, joka korvataan... Heistä ei tule analyytikkoja, Kosonen sanoo.

Muutoksen vauhti on kuitenkin paljolti kiinni siitä, miten paljon uuden tekniikan käyttöönottoa säädellään poliittisin päätöksin ja onko pienipalkkaista työvoimaa saatavilla tekemään töitä, joita voitaisiin korvata koneilla. Rouvisen mukaan lainsäädännöllä voidaan muutosta hidastaa, mutta siinä lyödään omaan nilkkaan hyvin helposti. On siis joustettava kehityksen mukana.

- Pitää ihmisten varautua, että elinikäisiä työpaikkoja ei enää ole, ja on oltava koko ajan valmis kouluttautumaan ja oppimaan uutta, Kosonen sanoo.

Koulutuspolitiikankin pitäisi mukautua työelämän muutokseen.

- Toivon, että koulutuspolitiikassa on jollain tasolla mukana sen pohtiminen, mitkä tehtävät lisääntyvät ja mitkä häviävät, Rouvinen sanoo.

Uutis- ja syöpärobotit toimivat jo

Tieto- ja viestintäteknologia eli ICT korvaa tulevaisuudessa muutakin kuin suorittavaa työtä. Yritysten tuhansien sivujen sopimuksia tekoäly lukee jo näppärämmin kuin juristi. Lääketieteen innovaatio analysoi syövän tai röntgenkuvat paremmin kuin lääkäri.

- Lääkäreistä 10 prosenttia vielä pärjää robotille ja analysoi tulokset paremmin, Rouvinen sanoo.

Yhdysvalloissa on tehty uutisrobotti, joka tekee urheilu-uutiset omatoimisesti. Suomessakin on kehitteillä uutisrobotti, joka etsisi verkosta aiheita ja tietoja ja kirjoittaisi itse pienet uutiset. Liikenneonnettomuuksien uutisointiin on jo Suomessa tehty pikkurobotti.

Nettikaupan huima kasvu siirtää kaupankäyntiä ostoskeskuksista verkkoon. Verkkokauppa on silti vain pieni osa digitalisoitumiskehitystä.

Kaikki perinteiset ammatit eivät ole korvattavissa. Putkimies tai -nainen on korvaamaton, sillä robotti on huono korjausrakentaja.

Yhteiskuntien rahoitus uusiksi

Amerikkalaiset yritykset ovat Kososen mukaan pitkälti edelläkävijöitä uusimmissa innovaatioissa ja bisnesmalleissa. Nyt on jo havaittavissa, että Eurooppa on jäämässä jälkeen digitaalisilla markkinoilla.

- Ne ongelmat, joita maassamme on jo nyt, juontuvat teknologisiin murroksiin, Kosonen sanoo.

Uuden teknologian yritykset ovat tyypillisesti isänmaattomia ja verojärjestelmien ulkopuolella. G20-maat pohtivat jo kokouksissaan, miten yhteiskuntien veropohjan rapautuminen saataisiin kuriin.

- Kyllä yhteiskuntien toimintojen rahoitus menee uusiin puihin lähivuosina. Uudet yritykset ovat täysin isänmaattomia, ja ne optimoivat verot minimiin, Kosonen sanoo.

Se mitä sanomme työksi, on tulevaisuudessa aidosti erilaista kuin nyt.

– Petri Rouvinen

Myös it-asiantuntija Petteri Järvinen ennustaa, että ylikansalliset yhtiöt valtaavat markkinoita yhä lisää.

- On pitkälle optimoituja toimintamalleja, joissa ei tarvita paikallista palvelua. Se hyödyttää isoja toimijoita. Yksi iso toimija voi viedä koko kentän ja kiertää verotkin, Järvinen sanoo.

ICT tuo silti paljon palveluja, joista ennen maksoimme. Esimerkiksi musiikkiteollisuus on Erik Brynjolfssonin mukaan puolet siitä mitä se oli 10 vuotta sitten. Silti kuuntelemme enemmän ja parempaa musiikkia kuin ennen. Minkään maan bruttokansantuotetta internetissä tapahtuva musiikkiteollisuuden kasvu ei silti kasvata.

Synkimmät maalailevat jopa hyvinvoinnin ja demokratian loppua. Myös Etlan tutkimusjohtaja Rouvinen näkee murroksen paljon suurempana kuin yleinen konsensus.

- Toivottavasti olen väärässä – ja myös Oxfordin kundit. Mutta se mitä sanomme tulevaisuudessa työksi, on suurimmalle osalle aidosti erilaista kuin nyt.

Keskustele uutisesta 76 kommenttia

Yhdysvalloissa lähes puolet työpaikoista voidaan korvata roboteilla ja keinoälyllä 20 seuraavan vuoden aikana. Sama kehitys on nähtävissä Suomessa ja muissa teollistuneissa maissa. Miten ammatit muuttuvat? Mihin kannattaa kouluttautua?

Siirry keskusteluun

Tuoreimmat aiheesta: Ilmiöt

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä