Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen kannustaa eteläkarjalaisia hakemaan mallia lentoaseman liiketoimintasuunnitelmaan Islannissa tuottoisaksi osoittautuneesta stopover-matkailusta.
Valtaosa Euroopasta Reykjavikin kautta Pohjois-Amerikkaan matkustavista pysähtyy pariksi päiväksi Islantiin, majoittuu hotelleihin, kiertää saarta ja vierailee kylpylöissä. Tämä tuo Islannille vuosittain merkittävän matkailutulon. Sama olisi mahdollista Saimaan alueellakin.
– Eteläisellä Saimaalla on loistavia vapaa-ajan kohteita – on hotelleita, kylpylöitä ja järvialue, joka itsessään vetää turisteja puoleensa. Osana tätä kokonaisuutta, lentoasema liiketoimintana saadaan kannattavaksi, sanoo Kari Savolainen.
Finavia onkin valmis siirtämään Lappeenrannan lentokentän omistuksen maakuntaliiton ja kaupungin perustamalle säätiölle, jos kentän operoinnista vastaavaan yritykseen tulee mukaan maakunnan matkailuyrityksiä. Lappeenrannasta tulisi ensimmäinen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudella ylläpitämä lentoasema.
Stopover-matkailu pysäyttäisi lentomatkustajat Saimaalle
Stopover-matkailun kehittäminen Saimaan alueella tarkoittaisi suoria lentoja Keski-Euroopasta ja Saimaalle tulevia turisteja, jotka käyttävät matkailupalveluita. Tämä puolestaan edellyttäisi matkailupalvelujen tuotteistamista, jotta lennon, majoituksen ja esimerkiksi autonvuokrauksen voisi varata suoraan netistä valmismatkana.
Myös entistä useamman lentoasemaa käyttävän pietarilaisen haluttaisiin pysähtyvän yöksi tai kahdeksi Saimaalle - viimeistään silloin, kun rupla taas vahvistuu.
Lappeenrannan lentoaseman toiminta olisi mahdollista saada Finavian arvion mukaan kannattavaksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudella, jossa kentän omistaisi Etelä-Karjalan liiton ja Lappeenrannan kaupungin perustama säätiö. Operoinnista puolestaan vastaisi muun muassa paikallisten matkailuyritysten omistama yksityinen yritys.
– Yrityksen omistajina tulisi olla paikallista matkailuelinkeinoa, jolloin syntyisi uudenlaisia palvelutuotteita ja paikalliset myös sitoutuisivat kehittämään lentoasemaa, Savolainen toteaa.
Alkuvaiheessa omistajien tukea tarvittaisiin lentoliikenteen tappioihin, mutta matkustajamäärien lisääntyessä kenttä alkaisi tuottaa.
Kumppanuusmalliin kannustaa myös EU-säännöstö. Savolainen muistuttaa, että investointitukea on mahdollista myöntää infran kehittämiseen, mutta lentoaseman operointiin suora julkinen tuki ei ole pidemmän päälle mahdollista. Yksityistä rahaa tähän sen sijaan voi käyttää.
Neuvottelut Lappeenrannan lentoaseman yksityistämisestä pattitilanteessa
Valtion ensi vuoden budjetissa Finavian ulkopuolisten lentoasemien tukemiseen on varattu miljoona euroa. Summa on käytännössä on mahdollista kohdistaa Lappeenrannan kentälle, sillä Mikkelin ja Seinäjoen kentät tippuvat tuen piiristä.
Jos toiminta loppuu kokonaan, on suuri riski, että jonain päivänä Lappeenrannassa ei ole lentoasemaa.
Tähän asti neuvotteluissa on ollut esillä malli, jossa sekä kentän operointi että hallinta siirtyisivät säätiölle. Liiketoiminnan alkuvaiheen tappioille ei kuitenkaan ole löytynyt maksajaa.
– Jos Finavian tapa, jossa lentoasematoiminta on ainoa liiketoiminta, siirretään sellaisenaan uudelle yrittäjälle, toiminta ei voi olla kovin kannattavaa, Savolainen sanoo.
Myös liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) on vaatinut alueellisen elinkeinoelämän vahvempaa sitoutumista Lappeenrannan lentoliikenteen kehittämiseen, jotta kentän yksityistäminen olisi mahdollista.
Venäläismatkailun romahdus korvattavissa Keski-Euroopasta tulevilla turisteilla
Jos Finavian ehdotus toteutusi, Lappeenrannasta tulisi ensimmäinen julkisen ja yksityisen kumppanuudella ylläpidettävä lentokenttä Suomessa. Se toimisi mallina, kun muitakin Finavian lentoasemia siirtynee tulevina vuosina maakunnalliseen omistukseen .
Luontaisia yhteistyötahoja olisivat Etelä-Karjalan kauppakamari sekä Etelä-Karjalan kuntien ja matkailuyritysten perustama matkailuyhtiö goSaimaa Oy.
Tosin sen toimintaa jarruttaa osakkaiden erimielisyys siitä, mihin markkinointia tulisi suunnata. Osa yrityksistä ei ole kiinnostunut keskieurooppalaisista matkailijoista, osalle Keski-Euroopan markkinat ovat elinehto Venäjän matkailun hiipuessa.
Kannattavuusraja 300 000 matkustajaa
NAG-konsulttiyhtiön vuonna 2013 tekemän selvityksen mukaan Lappeenrannan lentoaseman toiminta olisi kannattavaa, kun kentän kautta kulkisi vuodessa 300 000 matkustajaa.
Tähän määrään päästäisiin, jos kentältä olisi säännöllistä reittiliikennettä kuudesta kahdeksaan Keski-Euroopan kohteeseen vähintään kahdesti viikossa. Tukea tarvittaisiin selvityksen mukaan kolmen vuoden ajan.
Säännöllinen reittiliikenne Lappeenrannan lentoasemalle kuitenkin päättyy lokakuun lopulla, jolloin Ryanair lopettaa toistaiseksi viimeisen Suomen reittinsä. Talvella Lappeenrannasta lennetään lomalentoja Kanariansaarille ja Portugaliin.
Irlantilaisyhtiö ei ole vielä julkistanut kesäkauden 2016 reittejä Suomeen, sillä Ryanair neuvottelee Finavian kanssa lentojen aloittamisesta Helsinki-Vantaalta muun muassa Lontoon Stanstedin kentälle. Uuden strategian mukaisesti Ryanair keskittyy entistä enemmän pääkenttien väliseen liikenteeseen, mikä väistämättä tulee näkymään reittitarjonnassa Lappeenrannasta ja Tampere-Pirkkalasta.
Lappeenrannan lentoaseman tulevaisuuden kannalta tärkeää olisi saada korvaavaa reittiliikennettä vieläpä tänä syksynä.
– Jos toiminta loppuu kokonaan, on suuri riski, että jonain päivänä Lappeenrannassa ei ole lentoasemaa. Toiminnan käynnistäminen uudelleen on sitä vaikeampaa, mitä pidempi tauko on, Savolainen kertoo.