Valtaosa maamme lastenneuvoloista ja kouluterveydenhuollosta käyttää edelleen vanhoja lasten kasvukäyriä ja -seuloja. THL suositteli uusien käyrien käyttöön siirtymistä jo vuonna 2011, mutta vain noin kymmenesosassa maata uudet käyrät on otettu käyttöön.
THL:n asiantuntijalääkäri Jarmo Salon mukaan vanhat kasvukäyrät voivat aiheuttaa virhetulkintoja nykylasten kasvutahdista. Käytännössä vauvoille saatetaan suositella turhaan lisäravinnon antamista, vaikka nykytiedon valossa lapsi kasvaisikin normaalisti. Vanhentuneet kasvukäyrät ja -seulat eivät myöskään poimi oikeita lapsia jatkotutkimuksiin.
- Muutos on niin suuri, että se heikentää suuresti kasvukäyrien toimivuutta ja tämän kasvuseurannan toteutumista ja sitä, että saisimme oikeat lapset seulottua tarkempiin tutkimuksiin ja selvityksiin, Salo toteaa.
Salon mukaan uusien kasvukäyrien ja -seulan käyttöönotto vähentäisi vanhempien turhaa huolta ja karsisi turhia tutkimuksia.
Valtaosa näistä lapsista jää seulaan ihan turhaan.
- Hyvä esimerkki on imeväisikäisten eli alle 1-vuotiaiden lasten alipainoseula, johon lapsista jää noin kymmenen prosenttia jossain vaiheessa. Alun perin se on suunniteltu niin, että siihen jäisi 0,5 prosenttia, eli siihen on jäänyt yli kaksikymmenkertainen määrä lapsia ja valtaosa näistä lapsista jää seulaan ihan turhaan. Tästä seuraa ihan turhia tutkimuksia, turhaa lisäravinnon suosittelua sekä turhaa huolta ja murhetta perheille, Salo havainnollistaa.
Uusiin kasvukäyriin siirrytään hiljalleen
Käyttöönottoa ovat hidastaneet tietojärjestelmien yhteensopivuusongelmat ja kustannuskysymykset. Salon mukaan hitaasti etenevä siirtymä oli odotettavissa.
Oulun seudulla uudet käyrät on jo monin paikoin saatu käyttöön, Kuopiossa uusien käyrien käyttöön siirrytään piakkoin.
- Meillä on pyrkimys siihen, että ensi syksynä saadaan kevennetty versio uusista kasvukäyristä. Eli tarkoitushan niissä on, että herkemmin havaitaan poikkeamat. Järjestelmät eivät kuitenkaan yksin tee päätelmiä, vaan aina tarvitaan osaava henkilökunta, Kuopion lastenneuvolan apulaisylilääkäri Sari Kurikka muistuttaa.
Painontarkkailuun tulossa lasten oma BMI
Uudistus tuo myös mukanaan lasten painonkehityksen seurantaan kasvuikäisille luodun BMI:n. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijalääkäri Jarmo Salon mukaan lasten ylipainon arviointi silmämääräisesti on vaikeaa.
- Nämä lasten painoindeksirajat riippuu iästä ja ne on hyvin erilaisia kuin aikuisilla. Painoindeksin avulla voidaan aiempaa huomattavasti tarkemmin seuloa ne lapset, joista on tulossa lihavia ja ylipainoisia aikuisia.
Nykylapset kasvoivat ulos käyristä
Suomalaislasten kasvu on muuttunut viime vuosikymmeninä keskipituuden kasvun ja murrosiän aikaistumisen vuoksi. Nykylapset kasvavat vanhempiaan pidempinä lähes koko kasvukautensa.
Murrosiässä tytöt ovat nykyään noin 3 senttiä ja pojat yli 5,5 senttiä pidempiä kuin aiemman kasvuaineiston aikaan syntyneet lapset. Myös keskipituus on kasvanut kahdella sentillä vanhaan aineistoon verrattuna. Vanhassa aineistossa poikien keskipituus oli 178 cm ja tyttöjen 164 cm.
Käytöstä poistumassa oleva kasvukäyrät perustuivat vuosina 1954–1972 syntyneiden lasten kasvutietoihin.
Uusien kasvukäyrien taustalla oleva Itä-Suomen yliopistossa koottu aineisto koostuu vuosina 1983-2009 syntyneiden noin 80 000 lapsen kasvuseurantatietoihin.