Kotimaa |

Liechtensteinin veronkiertojutussa on määrätty hyvin pieniä veronkorotuksia

Veroja LGT-pankin avulla kiertäneiden suomalaisten veronkorotukset ovat vain kymmenesosan verottajan omien ohjeiden mukaisista. Vero-oikeuden professori ihmettelee pieniä korotuksia kahdessa Ylen julkistamassa tapauksessa.

Aalto-yliopiston professori Heikki Niskakangas.
Aalto-yliopiston professori Heikki Niskakangas. Kuva: Yle

Liechtenseinilaiseen LGT-pankkiin varoja piilottaneet suomalaiset paljastuivat verottajalle vuonna 2008. Verottaja määräsi selvitysten perusteella heille jälkiveroja ja veronkorotuksia. Verottaja kertoi keränneensä seitsemältätoista suomalaiselta yhteensä noin kymmenen miljoonaa euroa.

Monet heistä valittivat veronkorotuksista hallinto-oikeuteen. Yksityishenkilöiden veroasiat käsitellään siellä salaisina. Yle Uutiset Suora linja sai Helsingin hallinto-oikeudesta kaksi ratkaisua, joista on nimet on poistettu. Oikeuden asiakirjoista käy ilmi, että veronkiertäjät ovat selvinneet lähes olemattomilla rangaistuksilla.

Lain mukaan tulojen tahallisesta pimittämisestä voidaan määrätä rangaistukseksi veronkorotuksia. Veronkorotukset voivat lain mukaan olla enimmillään 30 prosenttia kätketyistä tuloista. Hallinto-oikeudessa ratkaistuissa kahdessa tapauksessa veronkorotukset olivat vain noin yhden prosentin.

Korotusten määrä on ristiriidassa verohallinnon ohjeiden kanssa. Niiden mukaan jo 6 000 euron ylittävästä summasta pitäisi periä veronkorotuksina viisi prosenttia. Yli 60 000 euroa ylittävältä osalta veronkorotus on ohjeen mukaan kymmenen prosenttia.

Verohallinnon johtava lakimies Matti Merisalo sanoo, ettei hän voi kommentoida yksittäistapauksia. Yleisellä tasolla hän sanoo, että ohjeesta poikkeaminen edellyttää jotakin erityistä perustetta.

Korotukset vain kymmenesosan ohjeen mukaisesta

Toisessa hallinto-oikeuden ratkaisemista tapauksista verottajalta oli piilotettu noin 483 000 euroa. Veronkorotuksia henkilö määrättiin maksamaan 4 350 euroa, eli korotusten määrä oli alle yksi prosentti. Verohallinnon ohjeen perusteella veronkorotusten määrä olisi pitänyt olla yli kymmenkertainen, noin 46 000 euroa.

- Kun määrätyt veronkorotukset ovat näin matalia näin vakavassa asiassa, pitää taustalla olla jotakin, mitä me emme tiedä. Sillä meillä olevan tiedon varassa arvioiden korotukset ovat olleet liian matalat, sanoo vero-oikeuden professori Heikki Niskakangas Aalto-yliopistosta.

Verohallinnon yhtenäistämisohjeiden mukaan ohjeista voidaan poiketa ylös- tai alaspäin, mikäli siihen on jokin erityinen syy. Niskakankaan mukaan näitä syitä ei ole laeissa tai hänen tuntemissaan ohjeissa sen tarkemmin määritelty.

Vaasan yliopiston oikeustieteen emeritusprofessori Asko Lehtonen puolestaan pitää noin yhden prosentin veronkorotuksia asianmukaisina.

- Yleensä verovirkailijat tekevät veronkorotuspäätöksiä ilman mitään juridista koulutusta. Veronkorotuksista valitetaan hallinto-oikeuksiin, missä korotuksia alennetaan ja korkein hallinto-oikeus alentaa niitä entisestään, sanoo Lehtonen.

Lehtonen kehottaa katsomaan asiaa siltä kantilta, että jo parinkin tuhannen euron veronkorotus on varsin merkittävä seuraus, sillä vastaavan suuruisen sakon saaminen rikosasiassa vaatii jo raskaan rikoksen.

Veronkorotukset ovat ainoa rangaistus

Veronkorotuksia huomattavasti suuremmat summat ovat tulleet LGT-pankin suomalaisasiakkaille maksettavaksi jälkiveroina ja veronlisäyksinä. Jälkiverot ovat ne verot, jotka piilotetuista tuloista olisi lain mukaan tullut maksaa. Veronlisäys taas on viivästyskorkoa, joka on ikään kuin korvausta siitä, että henkilöllä on ollut mahdollisuus pitää valtiolle kuuluvia rahoja tuottavasti sijoitettuna. Jälkiveroja ja veronlisäystä ei siis voi pitää varsinaisena rangaistuksena.

Ainoa rangaistusluonteinen maksu veronkierrosta on veronkorotus. Liechtensteinin-jutussa veronkorotukset ovat luultavasti myös ainoa rangaistus, sillä korkein oikeus teki heinäkuussa erästä pizzeriayrittäjää koskien ennakkoratkaisun, jonka vuoksi poliisi ei voi tutkia rikoksena asiaa, josta on määrätty veronkorotuksia. Syynä on niin sanottu ne bis in idem -oikeusperiaate ("ei kahta kertaa samassa asiassa"), jolla varmistetaan se, ettei yksi teko voi tulla rangaistuksi moneen kertaan.

Korkeimman oikeuden heinäkuinen ratkaisu synnytti erikoisen tilanteen. Verottajan oli lain mukaan pakko määrätä veronkorotukset, mikäli niihin oli aihetta. Sen jälkeen asiasta ei enää korkeimman oikeuden mukaan voinut tehdä rikosilmoitusta. Niinpä veronkierrosta ei heinäkuun jälkeen voinut joutua rikosvastuuseen, jos verottaja sai tietää veronkierrosta ennen poliisia. Joulukuun alusta lakia muutettiin niin, että verottaja voi jättää veronkorotuksen määräämättä, jos se uskoo rikoksen tunnusmerkistön täyttyvän.

Liechtensteinin-jutun tapauksissa tutkintapyyntöjä ei kuitenkaan voida tehdä niistä rikosepäilyistä, joista on määrätty veronkorotuksia. Verohallinto ei ole selittänyt, miksi rikosilmoituksia ei tehty aikanaan, vaikka LGT-pankin tilitiedot saatiin jo vuonna 2008, ja verotarkastuksetkin ovat valmistuneet ainakin näissä kahdessa tapauksessa jo 2010.

Professori Heikki Niskakankaan mukaan nyt hallinto-oikeuden kautta julki tulleissa tapauksissa rikoksen tunnusmerkit näyttäisivät täyttyvän. Verohallinto teki kuitenkin paristakymmenestä LGT-pankista paljastuneesta tapauksesta vain yhden rikosilmoituksen. Sen keskusrikospoliisi jätti tutkimatta.

Hallinto-oikeuden asiakirjat antavat ymmärtää, että ainakin näille kahdelle asiakkaalle on määrätty veronkorotuksia ainoastaan vuodesta 2004 eteenpäin. Korkeimman oikeuden ne bis in idem -kielto ei estäisi tekemästä rikosilmoituksia, mikäli vuodelta 2003 on näyttöä rikosepäilystä. Törkeä veropetos vanhenee kymmenessä vuodessa ja rikoksen katsotaan tapahtuneen silloin kun verotus on valmistunut. Vuoden 2003 verotus valmistui loppuvuodesta 2004, joten syyteoikeus vanhenee ensi vuonna.

Verohallinto ei kommentoi, aikooko se vielä tehdä Liechtensteinin-jutussa rikosilmoituksia. Helsingin poliisin talousrikostutkinnasta vastaavan yksikönjohtaja Ismo Siltamäki on sanonut luottavansa siihen, että verottaja tekee rikosilmoitukset, mikäli näyttöä rikosepäilyjen tueksi on.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä