Tilaisuus järjestettiin, koska Lieksaan on muuttanut puolentoista vuoden aikana noin 200 pakolaista. Erämaakaupungissa pähkäillään nyt asuntojen, päivähoitopaikkojen, terveyspalveluiden ja koulutuspaikkojen riittävyyttä.
Sisäasiainministeriöstä esimerkiksi todistettiin, että oleskeluluvan saaneella pakolaisella on perustuslain suoma oikeus valita vapaasti asuinkuntansa.
Kysymys rahasta
Kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunnan jäsen Päivi Putkonen (kesk.) oli pääosin tyytyväinen illan antiin.
- Joissakin puheenvuoroissa toivottiin asennemuutosta ja mun mielestä se kyllä lähtee sieltä ensimmäisenä.
Ja kun rahasta keskustellaan, siitä pitää Putkosen mukaan jutella valtion kanssa.
- Mehän ei täällä pystytä sitä päättämään. Siellä missä laki säädetään, siellä korotetaan myös maksuja.
- Mutta kyllä täällä muutkin saavat apua kuin somalit. Eihän täällä kukaan jää tyhjän päälle, Putkonen sanoo.
Kaupunginvaltuutettu Eero Kärkkäinen (sd.) oli pettynyt. Hän ei saanut sitä tietoa, mitä tuii hakemaan.
- Miten saadaan rajoitettua tätä pakolaisten määrää siihen, mitä Lieksa pystyy hoitamaan, kunnolla kouluttamaan ja pitämään täällä, jottei kuntalaiset liikaa aktivoidu maahanmuuttovastaiseksi.
Ja rasismista
Rahan lisäksi Lieksassa puhutaan nyt rasismista. Maanantain tilaisuudessa todettiin monella suulla, että valtaväestön ja maahanmuuttajien välit ovat kiristyneet.
Somalialaisia maahanmuuttajia Lieksassa edusti Saed Guled, joka asui Joensuussa skinirikollisuuden aikaan, 1990-luvun alussa. Hän kehottaa toimimaan yhdessä ja ajoissa.
- Nyt kun olen tullut Lieksaan ja kuullut viranomaisia ja lieksalaisia, niin tilanne on todella huolestuttava. Toivon, että kaupunki, poliisi ja kaikki tekisivät yhteistyötä ja ennakoisivat ja pysäyttäisivät huolestuttavan liikehdinnän. Myöhemmin asia voi räjähtää, toteaa Saed Guled, joka työskentelee nykyisin Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n palveluksessa.
Lieksan pakolaistaustainen maahanmuutto vastaa väestöön suhteutettuna noin 1 200 ihmistä Joensuussa.