Joroisissa sijaitsevan Pyhän Georgioksen kirkon nettiin lähetetyt jumalanpalvelukset keräävät hämmästyttävän suuria katsojamääriä maailmalla. Yksityisin varoin rakennettu kirkko avattiin syksyllä 2013 ja sen jälkeen sieltä on striimattu verkkoon muutamia palveluksia. Esimerkiksi nyt sunnuntaina verkossa pystyy katsomaan suorana arkkipiispa Leon toimittaman liturgian.
Kirkon rakennuttanut liikemies Pekka Viljakainen sanoo, että avajaisia seurasi suorana 6 000 katsojaa. Sen jälkeen järjestettyjen jumalanpalvelusten katsojamäärä on pyörinyt kahden tuhannen paikkeilla. Osa palveluksista on järjestetty kirkkoslaaviksi ja tämä on tuonut katsojia myös Suomen rajojen ulkopuolelta.
– Noin puolet katsojista on ulkomailta, heistä kaukaisimmat Siperian Tomskista 5 000 kilometrin päästä meiltä. Ja mitä olen statistiikkaa katsonut, heistä 80 prosenttia katsoo koko tuntikausia kestävän jumalanpalveluksen alusta loppuun asti. Ei mitään satunnaisia surffaajia, Viljakainen kertoo.
Suomessa nettiyleisöä tulee niin ikään eri puolilta maata. Kirkossa käymistä on pidetty yleensä tärkeämpänä ortodokseille kuin luterilaisille, mutta Pyhän Georgioksen kirkon fyysinen sijainti ole erityisen otollinen.
Palvelukset pidetään Viljakaisen kuvauksen mukaan "keskellä metsää, jyrkällä kallionkielekkeellä", lähimpänä kaupunkina muutaman kymmenen kilometrin päässä oleva Varkaus. Tosin kirkkossali on niin pieni, että se täyttyy joka kerta, kun rukoushuone avataan.
"Ei tarvitse pahemmin mainostaa"
Mutta miksi ihmiset haluavat katsoa Suomessa järjestettävää jumalanpalvelusta tuhansien kilometrien päässä? Pekka Viljakaisen mukaan sivusto on yritetty tehdä niin helpoksi, että iäkkäätkin ihmiset osaavat klikata oikeista paikoista.
Olen henkisesti ortodoksi.
– Luulen, että esimerkiksi Venäjällä tällaista ei ole kerta kaikkiaan tarjolla, hän jatkaa.
Nettistriimauksen mahdollisuus on otettu huomioon jo Pyhän Georgioksen kirkkoa rakennettaessa. Kuva tulee viidestä seiniin piilotetusta sormenpään kokoisesta HD-kamerasta. Studio sijaitsee graniitin sisässä kirkkosalin alla ja sieltä kuvat liturgioista lähtevät maailmalle valokuitua pitkin. Yhden nettilähetyksen Viljakainen ohjasi itse verkon välityksellä Venäjältä käsin.
On selvää, miksi tavalliset ortodoksiseurakunnat eivät ole pystyneet rakentamaan samanlaista järjestelmää.
– Enemmän tämä on ollut viitseliäisyydestä kuin rahasta kiinni. Kirkon ikonit ovat ihan eri hintaluokassa kuin kamerat, Suomessa it-miljonäärinä tunnettu ja nykyisin Venäjällä työskentelevä Viljakainen kuittaa.
Liikemies on kustantanut myös jumalanpalveluksista ja nettistriimauksista lehti-ilmoitukset seurakunnan puolesta. Esimerkiksi tulevan viikonlopun tapahtumaa on mainostettu alueen lehtien lisäksi Helsingin Sanomissa.
– Tällä menolla ei tosin tarvitse enää kohta pahemmin mainostaa, hän sanoo nettikävijämääriin viitaten.
Ei bisnesajattelua
Toistaiseksi Pekka Viljakainen kertoo saaneensa huippumodernista korpitsasounastaan vain positiivista palautetta. Hän haluaa korostaa, että tarkoituksena ei ole yrittää korvata fyysisiä jumalanpalveluksia, eikä hankkeen taustalla ole bisnesajattelua. Liikemies ja hänen pianistivaimonsa Anastasia Injushina rakennuttivat tsasounan Joroisiin ilman ulkopuolista rahaa.
– Ollaan me saatu lahjoituksia, mutta ne on kaikki annettu ja annetaan eteenpäin ortodoksisen seurakunnan kautta hyväntekeväisyyteen.
Mielenkiintoinen piirre tarinassa on, että Viljakainen ei itse ole ortodoksi – ainakaan vielä. Hän kertoo harkinneensa ortodoksikasteen ottamista tsasounan avajaisten yhteydessä, mutta luopuneensa ajatuksesta, koska ei halunnut ottaa uskonasioitaan esille toimittajien läsnäollessa.
– Olen henkisesti ortodoksi, hän muotoilee.