Eduskunnan puhemiehen Paavo Lipposen (sd.) mukaan päätös Nato-jäsenyyden hakemisesta tehdään 2007 eduskuntavaalien jälkeen. Lipposen mielestä Suomen voi olla vaikea jäädä Naton ulkopuolelle.
Lipponen puhui Keskuskauppakamarin valtuuskunnan kevätkokouksessa Helsingissä torstaina. Puhemiehen vaatimuksesta media suljettiin tilaisuuden ulkopuolelle. Järjestely oli poikkeuksellinen, sillä yleensä valtuuskunnan kokoukset ovat olleet avoimia julkiselle sanalle.
Puheen otsikko oli "Suomi, Eurooppa ja Nato". Sitä kuunteli runsaat sata kauppakamarijärjestön luottamushenkilöä. Paikalla olleet kertoivat tv-uutisille puheen olleen tuttua Lipposta. Hän ei ollut ottanut suoraan kantaa, pitäisikö Suomen hakea Naton jäsenyyttä. Silti puhe tulkittiin perusmyönteiseksi liittoutumiseen.
Lipponen ei ole presidentinvaalien jälkeen julkisesti arvioinut Nato-jäsenyyttä. Vaalitaistelun tuoksinassa viime tammikuussa hän arvosteli kokoomuksen Sauli Niinistöä todeten, että Niinistön tukeminen tarkoittaa selvää myötämielisyyttä Nato-jäsenyyttä kohtaan, kun taas Sdp:n Tarja Halonen edustaa varovaista linjaa.
Kokoomus pahoitti silloin lausunnosta mielensä. Puolueen puheenjohtaja Jyrki Katainen syytti Lipposta takin käännöstä. Kokoomuksen eduskuntaryhmä moitti puhemiehen lausuntoa sopimattomaksi ja Lipposen jopa katsottiin tuhranneen puhemiehen arvovaltansa antaessaan viime vaiheen lausuntoja vaalikampanjassa.
Jäsenyyskysymystä ei voi väistää Kauppakamarilaisille puhuessaan Lipposella oli nyt toinen ääni kellossa. Hän oli huomauttanut puhuvansa omissa nimissään, ei eduskunnan puhemiehenä. Lipposen kerrottiin olleen hyvillään siitä, että tällä hetkellä eduskunnassa vallitsee laaja tuki keskeisiin turvallisuuspolitiikan kysymyksiin: Maanpuolustusta halutaan kehittää varusmiesarmeijan pohjalta, EU:n puolustusyhteistyöhön halutaan osallistua täysimittaisesti ja Nato-optiokin hyväksytään. Tämä ei kuitenkaan riitä. Lipponen oli arvioinut, että Natoon otetaan kantaa eduskuntavaalien jälkeen seuraavalla vaalikaudella laadittavassa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa. Natoa ei korvaa mikään
Lipposen tulkittiin itse kallistuneen nimenomaan Nato-jäsenyyden kannalle. Ajatuksenjuoksu oli kulkenut niin, että koska Suomen pitää liittoutua, vain Nato kelpaa osoitteeksi. Vaikka myös EU:n puolustusyhteistyö lisääntyy ja syvenee, Lipposen mielestä se ei ole vaihtoehto Natolle.
Huutia olivat Lipposelta saaneet niin EU:n puolustusyhteistyö, kahdenvälinen sotilasyhteistyö Yhdysvaltain kanssa kuten myös oraalla oleva laajennettu rauhankumppanuus, jota Lipponen oli nimittänyt räätälöidyksi Nato-kumppanuudeksi.
Lipponen oli myös neuvonut pitämään silmällä Venäjää. On muun muassa seurattava kuinka Yhdysvaltain ja Venäjän suhde kehittyy. Viime aikoina suhteessa on havaittu rakoilua.
Kuulijoiden mukaan Lipponen oli myös todennut Venäjän armeijan lisäävän varusteluaan. Hänen mukaansa Venäjä panostaa armeijassaan nyt laatuun eikä määrään.