Kansainvälinen tutkijaryhmä kokosi tietonsa 23 kohteesta. Lämpötilatietoja saatiin tutkimalla jäätikön kerrostumia, puiden vuosirenkaita ja järvien pohjasedimenttejä. Tulokset muodostavat aikasarjan, joka kertoo lämpötilojen kehityksen vuosikymmenen tarkkuudella.
Tuloksista käy selvästi ilmi arktisen alueen selkeä viileneminen aina 1900-luvun alkuun saakka. Viileneminen johtui siitä, että aurinkoa kiertävän maapallon kiertorata huojuu hiukan. Huojumisen seurauksena pohjoinen alue sai kesäaikaan yhä vähemmän auringon säteilyä. Tämän seurauksena alueen lämpötila laski. Kun aikajana on vuosituhansia pitkä, lievä viileneminen näkyy selvästi.
1900-luvun taitteessa lämpötiloissa tapahtuu selvä muutos. Ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut pääsevät voitolle ja lämpötiloja kuvaavassa käyrässä nähdään selvä "jääkiekkomaila".
2 000 vuoden ilmastohistoria ei ole ollut suoraviivainen. Niinsanottu Keskiajan lämpökausi näkyy tutkimuksessa. Tuohon aikaan, noin 1 000 vuotta sitten, viikingit viljelivät peltoja Grönlannissa. Silti tämän hetken lämpötilat ovat selkeästi keskiajan lukemia korkeammalla, kuten myös tutkimusjakson ensimmäiset vuosisadat.
Tutkimukseen osallistunut Arizonan yliopiston tutkija Nicholas McKay toteaa, että 1900-luvulta alkaen auringon säteily ei ollut enää tärkein pohjoisen napa-alueen lämpötilaa säätelevä tekijä, vaan ihmisen vaikutus nousee voimakkaimmaksi.
Samalla käy ilmi, että arktisen alueen ilmasto on hyvin herkkä niin auringonsäteilyn muutoksille kuin kasvihuonekaasujen vaikutuksellekin.
Tutkimuksesta kertoo BBC ja se on julkaistu Science-tiedelehdessä.