Artikkeli on yli 13 vuotta vanha

Maalämmön suosio kasvaa kovaa vauhtia

Etenkin suuriin kohteisiin kuten rivi- ja kerrostaloihin sekä liikekiinteistöihin hankitaan yhä useammin maalämpöjärjestelmä. Suomen lämpöpumppuyhdistyksen toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen sanoo, että maalämpö on kaikissa tapauksissa kaukolämpöäkin halvempaa.

Maalämpö
Maalämpöjärjestelmää varten porataan kymmeniä syviä reikiä. Kuva: Yle / Ahti Koskinen
  • Niklas Joki

Maalämmön käyttö yleistyy kovaa vauhtia Suomessa. Maalämpöön vaihdetaan kasvavaa vauhtia etenkin suurissa taloissa eli rivi- ja kerrostaloissa sekä liikekiinteistöissä.

Maalämpöpumppujen myynti kasvoi kokonaisuudessaan jopa 72 prosenttia vuonna 2011, kun valtio tuki uusiutuvan energian lisäkäyttöä. Maalämpöpumppuja myytiin 14 000 vuonna 2011.

Seuraavana vuonna tuen määrä laski, mutta pumppuja myytiin vielä 13 000. Suurissa kohteissa kasvu oli 25 prosenttia. Tämän vuoden alussa kasvu suurissa kohteissa oli viime vuodesta 30 prosenttia, vaikka tukia ei enää myönnetty.

Lupaprosessi esteenä

Maalämpöön vaihdetaan usein öljy- tai kaasulämmityksestä, mutta maalämmön käyttö on myös kaikissa tapauksissa kaukolämpöä halvempaa, kerrotaan Suomen lämpöpumppuyhdistyksestä.

- Taloyhtiö voi vaihtaa kaukolämmön maalämpöön niin sanottuna nollainvestointina. Kalusto rahoitetaan suoraan kertyneestä säästöstä, jolloin yhtiövastike laskee, sanoo Suomen lämpöpumppuyhdistyksen toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen.

Investoinnin esteenä voi kuitenkin olla lupaprosessi. Maalämpöpumpun hankintatyöt tulivat luvanvaraisiksi kaksi vuotta sitten. Myös liian pieni tontti, jolle ei ole tilaa porata energiakaivoja, saattaa estää hankinnan.

- Maaperästä pitäisi löytyä myös kalliota, sillä soraan poraaminen tulee kalliiksi, Hirvonen kertoo.

Hirvosen mukaan Kymenlaaksossa erityisen moni vaihtaa tällä hetkellä maalämpöön kaasulämmityksestä.

- Kymenlaaksossa on laaja maakaasuverkko ja kaasu ei ole tällä hetkellä erityisen halpaa.