Yksityisetsivä Otto Kuhala on myös ikääntynyt ja lähentelee kuuttakymmentä. Hänen fysiikkansa ei oikein kestä yksityisetsivän vaativaa ammattia, jossa hengenlähtö on lähellä, elleivät kroppa ja hoksottimet toimi kunnolla. Jyväskyläläinen Markku Ropponen on julkaissut äskettäin neljännentoista Otto Kuhala-dekkarinsa, nimeltään Kuhala ja vapaa pudotus. Kirjan on kustantanut Tammi. Kirjastonhoitajana aikaisemmin työskennellyt Ropponen on julkaissut vuonna 1990 alkaneella kirjailijaurallaan 26 kaunokirjallista teosta.
Otto Kuhala on pitkään harkinnut eläkkeelle siirtymistä, itseasiassa hän yrittikin sitä kerran. Veri ja ystävät vetivät hänet kuitenkin takaisin Jyväskylään ja toimeksiantoja on taas tullut. Huhtikuu tuo T.S.Elliotin mielestä kuukausista julmin näyttää välillä parhaita puoliaan ja viitteitä kesästä, kunnes räntäkuuro ja kännykän pirinä palauttavat Kuhalan ajatukset takaisin todellisuuteen. Vanha alamaailman pikkunilkki ja Kuhalan vinkkimies Hinku soittaa hädissään ja tuntuu pelkäävän henkensä edestä. Hän pyytää Kuhalaa tulemaan pian erääseen osoitteeseen. Kuhala kuitenkin viivyttelee kotonaan ennen kuin lähtee Hinkun kertomaan osoitteeseen. Kuhalan saapuessa paikalle mäjähtää Hinku kuin taivaasta asfalttiin Kuhalan nokan eteen. Ei jää pienintäkään epäilystä siitä, että puhelu jäi hänen viimeiseksi viestikseen.
Poliisin mielestä kyseessä oli ilmiselvä itsemurha, jonka selvittämiseen ei kannata tuhlata vähiä voimavaroja. Hinkun veli ottaa yhteyttä Kuhalaan ja pyytää tätä selvittämään asiaa. Veli on aivan varma, ettei Hinku tehnyt itsaria vaan hänet työnnettiin alas talon katolta. Vanhan vinkkimiehen muisto ja toimeksiannosta saatava korvaus saavat Kuhalan lupautumaan töihin. Jos hän tietäisi, kuinka hankalaan ja vaaralliseen homman lupautuu, istuisi hän mieluummin mökkinsä teranssilla ja nauttisi keväästä, vaikka sen tuleminen näyttääkin epävarmalta.
Hinkun kuoleman selvittely johtaa erikoiseen käyntiin Sukevalla, missä sattuu olemaan vankilan avoimien ovien päivät. Vankilaviranomaisten ajatus on sellainen, että vankilan ovet ovat avoimet vierailijoille ja vankien omaisille mutta muutamat vangit käsittävät asian aivan väärin. Tällä Sukevan reissulla Kuhala syyllistyy sellaiseen tekoon, mikä on kovin kaukana laillisuuden rajasta. Kaiken lisäksi Markku Ropponen jättää asian auki, joten lukija voi kuvitella, että tapaamme tulevaisuudessakin Kuhalan uusien seikkailujen parissa.
Markku Ropposen Kuhala ja vapaa pudotus koettelee kokeneenkin dekkarilukijan uskottavuuden rajoja. Totuttuun tapaan kirjan juoni on koukeroinen ja kirjailija eksyttää lukijaa taitavasti. Silti viisi ruumista yhden pienen jutun ympärillä tuntuu yliampuvalta. Vähempikin olisi riittänyt. Parasta antia kirjassa on mielestäni Otto Kuhalan omien ongelmien selvittely ja niiden nostaminen esille. Masennus hiipii helposti mieleen. Repiä nyt leipänsä yksityisetsivänä Jyväskylässä. Se ei ole helppoa kenellekään, saatikka sitten poliisien vihaamalle Kuhalalle. Dekkarien ystäville uusin Kuhala-kirja on vähäisestä yliampuvuudesta huolimatta mieluinen tuttavuus.
Kirjoittaja on kemijärveläinen kirjallisuudenharrastaja