Tarkastellessaan punaista kääpiötähteä lähemmin tähtitieteilijät huomasivat, että se on "vain" 20 valovuoden etäisyydellä, mutta silti sen havaintosuuntaan nähden kohtisuora liike on taivaalla hyvin hidasta. Samalla tähti on etääntymässä meistä vauhdilla.
Yksityiskohtaisemmat havainnot osoittivat, että noin 70 000 vuotta sitten Scholzin tähti ohitti Auringon ainoastaan 0,8 valovuoden etäisyydeltä. Se on vain viidennes Auringon ja lähimmän naapurimme Proxima Centaurin välimatkasta.
Tähti läpäisi Aurinkokunnan laitamilla olevan Oortin pilven, joka koostuu valtaisasta määrästä komeettoja. Pilven ulko-osissa kiertolaisia on kuitenkin niin harvassa, että tähti ei juurikaan vaikuttanut niiden ratoihin, planeettojen liikkeistä puhumattakaan.
Olematon vaikutus johtui myös kääpiötähden mitättömästä massasta, joka on vain noin kahdeksan prosenttia Auringon massasta. Sillä on kumppaninaan ruskea kääpiö, joka on vielä tätäkin pienempi.
Lähimpänä ollessaan Scholzin tähti oli vain noin 10. magnitudia, joten se ei erottunut paljain silmin. Tähden voimakas magneettikenttä ja sen pinnalla tapahtuvat rajut purkaukset kasvattavat kuitenkin sen kirkkauden ajoittain monituhatkertaiseksi.
On siis mahdollista, että 70 000 vuotta sitten taivaalle tuijotelleet esivanhempamme näkivät Scholzin tähden joidenkin minuuttien tai tuntien ajan aina, kun siinä tapahtui voimallinen purkaus.
Markus Hotakainen, Yle Tiede