Massiivinen poliisioperaatio on pitänyt Belgian pääkaupunkia Brysseliä suljettuna jo neljättä päivää. Poliisi kertoi pidättäneensä sunnuntaina 16 ihmistä terrorismin vastaisessa operaatiossa. Yhtä lukuun ottamatta pidätetyt kuitenkin vapautettiin pian.
Belgiasta ja Brysselistä on tullut yksi keskeisimmistä islamistiterroristien keskittymistä Euroopassa. Syitä on etsitty ainakin köyhistä ja turvattomista kaupunginosista, Belgian hajautetusta valtiovallasta sekä ylityöllistetyistä turvallisuuspalveluista.
– Kun Isis aktivoitui Syyriassa, suurista Belgian kaupungeista kuten Antwerpenistä, Brysselistä ja Vilvoordesta lähti ihmisiä ulkomaisiksi taistelijoiksi Isisin riveihin, sanoo kriminologian professori Marc Cools Ghentin yliopistosta ja Brysselin vapaasta yliopistosta.
Väkilukuun suhteutettuna Belgiasta on lähtenyt tiettävästi eniten ulkomaisia taistelijoita Syyriaan. Syyriassa taistelleiden paluu puolestaan asettaa Belgian varsin pienikokoiset turvallisuuspalvelut koetteelle.
Terroristit kasvavat Molenbeekin kaupungiosassa
Moniin viime vuosien terrori-iskuista on löytynyt jokin yhteys Belgiaan ja erityisesti Molenbeekin kaupunginosaan Brysselissä. Pariisin kaksi viikkoa sitten tehtyjen terrori-iskujen pääsuunnittelija oli kotoisin kaupunginosasta, ja iskuja suunniteltiin siellä.
Köyhällä kaupunginosalla onpitkä yhteys islamistiseen terrorismiin.
Sieltä on lähtenyt esimerkiksi taistelijoita Afganistanin taliban-liikkeen riveihin jo 1990-luvulla. Yksi Madridin vuoden 2004 junapommi-iskujen tekijöistä oli Molenbeekistä.
Molenbeekistä olivat kotoisin myös viime vuoden toukokuussa neljä ihmistä Brysselin juutalaisessa museossa ampunut jihadisti sekä mies, joka aikoi ampua Pariisiin matkalla olleen pikajunan matkustajia viime elokuussa. Yhdysvaltalaiset turistit taltuttivat miehen.
Radikalisoitumiseen ei kiinnitetty huomiota
Kriminologian professori Marc Cools katsoo, että Molenbeekin paikallispoliitikot eivät ole suhtautuneet riittävän vakavasti radikalisoitumisen uhkaan alueellaan. Radikaalien imaamien kasvavaa vaikutusvaltaa ei otettu huomioon.
Coolsin mielestä myös Belgian paikallispoliisin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota radikalisoitumiseen.
– Paikallispoliisin pitää muuttaa prioriteettejaan ja huomattava, että nuorison radikalisoituminen heidän kulmillaan on tosiasia.
Nuoret ovat köyhiä ja näköalattomia
Molebeekin kaupunginosan väestöstä yli 25 prosenttia on työttömiä. Noin kolmannes on kotoisin ulkomailta ja 80 prosenttia on muslimeja.
Syyriaan ja Irakiin on lähtenyt ainakin 516 belgialaista tutkija Pieter van Ostayenin laskelmien mukaan. Osuus on Euroopan maiden suurin suhteessa väkilukuun.
Belgialaisen tutkija Rik Coolsaetin mukaan näköalattomuus ja syrjintä radikalisoivat nuoria. Jihadistiset liikkeet tarjoavat heille hyväksyntää ja mustavalkoisen arvomaailman. Coolsaetin mukaan Syyriaan ja Irakiin lähteneet eivät usein ole kovin hyvin perillä islamista tai kansainvälisestä politiikasta.
Professori Cools mainitsee Belgian musliminuorten radikalisoitumisen taustalla muun muassa Antwerpenissä aktiivisesti toimineen radikaalin salafistisen Sharia4Belgium-ryhmän harjoittaman kiihotuksen.
– Monet nuoret radikalisoituivat ja lähtivät kaduille viemään sanomaa, Cools sanoo.
Professori: Isis markkinoi utopiaa
Professori Marc Cools puolestaan katsoo, että kyse ei voi olla vain integraation puutteesta. Hän muistuttaa, että monet Syyriaan Isisin riveihin lähteneistä nuorista ovat jo kolme tai neljä sukupolvea Belgiassa asuneista suvuista.
– Syistä on eri mielipiteitä. Jotkut sanovat, että takana on näiden nuorten matalampi sosioekonominen asema yhteiskunnassa. Belgia on kuitenkin ponnistellut täyden integraation saavuttamiseksi, Cools sanoo.
Coolsin mukaan nuoret etsivät uskonnollista tukea, mihin Isis iskee tarjoamalla yhteiskuntautopiaa, joka yhdistää poliittista ja uskonnollista ideologiaa.
Jakautunut poliisi vaikeuttaa valvontaa
Selitystä Belgiaan pesiytyneelle terrorismille on haettu myösmaan valtion hajanaisuudesta. Belgia on jaettu ranskankieliseen Valloniaan ja flaamilaiseen Flanderiin. Lisäksi ranskankielinen Bryssel sijaitsee keskellä flaaminkielistä aluetta.
Kielialueiden rajojen mukaan pirstotut instituutiot eivät pysty torjumaan rikollisuutta tehokkaasti. Esimerkiksi Brysselissä on kuusi itsenäistä poliisipiiriä.
Professori Marc Cools kuitenkin katsoo, että Belgian eri poliisilaitosten väliset skismat ovat historiaa.
– Aika, jolloin meillä oli sotaa poliisilaitosten kesken, ei ole enää todellisuutta, yhteistyö on hyvällä tasolla, Cools sanoo.
Belgia on laittoman asekaupan keskus
Vaaralliseksi tilanteen tekee se, että Belgiaa on pidetty yhtenä laittoman asekaupan keskuksista läntisessä Euroopassa. Alkuvuonna Pariisissa tehdyt iskut Charlie Hebdo -satiirilehden toimitukseen ja juutalaiseen ruokakauppaan tehtiin Belgiasta ostetuilla aseilla.
Belgiassa oli vuoteen 2006 suhteellisen löyhät aselait, ja maa on ollut merkittävä aseiden valmistaja ja viejä. Suurin osa Belgian pimeillä markkinoilla liikkuvista aseista on kuitenkin tuotu Balkanilta, jossa aseita oli laajalti saatavilla Jugoslavian 90-luvun perimyssotien jäljiltä.
Belgian turvallisuuspalveluilla on kädet täynnä töitä
Lisäksi Belgian turvallisuusviranomaiset ovat pieniä suhteessa niiden tehtäviin. Belgian siviili- ja sotilastiedustelussa on töissä vain hieman yli 1 000 työntekijää, vaikka maassa sijaitsee Naton päämaja ja tärkeitä EU:n instituutioita.
Belgia aikoo lisätä turvallisuuspalveluiden rahoitusta 400 miljoonalla eurolla. Tutkija Rik Coolsaetin mukaan pelkkä raha ei ratkaise. Turvallisuuspalveluilla on jo nyt yli 100 paikkaa täyttämättä.
– Viimeistä kolmea vuotta lukuun ottamatta salaisilla palveluilla ei oikeastaan ollut yhtään poliittisia ystäviä. Vie aikaa, että uusia agentteja saadaan palkattua ja koulutettua, Coolsaet sanoi Bloomberg Business -sivuston mukaan.
Turvallisuuspalvelut pitävät listaa epäillyistä terroristeista, mutta niillä ei ole riittävästi resursseja valvoa niille kirjattuja henkilöitä. Belgialaisen tutkivan journalistin Kristof Clerixin mukaan ainakin kaksi Pariisin iskujen tekijää oli turvallisuuspalveluiden listalla.
Professori Marc Coolsin mukaan Euroopan unionissa olisi syytä pohtia tiedusteluyhteistyön tiivistämistä.
– Tiedustelutietojen vaihto tapahtuu pikemminkin epävirallisella kuin virallisella tasolla, Cools sanoo.
Korjaus 24.11. klo 16.13: Bryssel oli julkaisuhetkellä ollut hälytystilassa jo neljättä päivää, ei toista, kuten artikkelissa virheellisesti väitettiin.