Piskuisella Guernseyn saarella Englannin kanaalissa majailee joukko suomalaisomisteisia yhtiöitä. Useat niistä ovat kotimaisten suuryritysten tytäryhtiötä, joiden toimialaksi on merkitty vakuutustoiminta.
Yritykset ovat olemassa siltä varalta, jos vaikkapa Metson tehtaalla syttyy suuri tulipalo tai Rautaruukin tehtaalla sortuu savupiippu.
Tällaisessa tilanteessa yhtiöt voivat itse maksaa omia vakuutusmaksujaan veroparatiisissa toimivan vakuutusyhtiönsä kautta.
Vuosien saatossa näitä niin sanottuja captive-vakuutusyhtiöitä on pakkaantunut Guernseyn saarelle joka puolelta maailmaa.
Syyt captive-yhtiöiden lisääntymisen takana ovat yksinkertaiset.
Yhtiöt on perustettu käsittelemään ainoastaan yhden yrityksen vakuutuksia ja riskejä. Kun suuryritys ei joudu ostamaan vakuutuksiaan tavallisilta vakuutusyhtiöiltä, säästyy yrityksellä pitkä penni.
Samalla suuryritykset voivat omissa vakuutusyhtiöissään luoda sellaisia vakuutuksia, joita ei olisi markkinoilla välttämättä edes tarjolla.
Mutta miksi suuret suomalaiset yhtiöt perustavat nämä omat vakuutusyhtiönsä veroparatiisisaarelle eivätkä kotosuomeen?
Lainsäädäntö suosii yrityksiä
Periaatteessa suuryrityksillä olisi mahdollista perustaa omat vakuutusyhtiönsä myös Suomeen.
Guernseyn kautta toimimista perustellaan kuitenkin byrokratialla.
Suomessa vakuutusyhtiöillä on tiukat raportointivelvoitteet, mikä vaatii paljon hallintoa. Guernseyllä omaa vakuutusyhtiötä voidaan pyörittää hyvin pienillä kustannuksilla.
- Guernseyn kilpailuetu on siinä, että sinne on keskittynyt niin paljon juuri vakuutusyhtiöitä. Siellä on tällaiseen tarkoitukseen saatavilla suuri määrä juristeja ja muuta osaamista. He yksinkertaisesti osaavat tämän homman, sanoo Finanssialan Keskusliiton varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari.
Käytännössä Guernsey voidaankin nähdä enemmän tietynlaisena vakuutusparatiisina. Vuosien varrella sinne on keskittynyt paljon vakuutusalan osaamista.
Samaan aikaan alueen lainsäädäntöä on rukattu yrityksiä suosivaksi. Tämä on mahdollista Guernseyn pienen koon takia. Asukkaita saarella on muutama kymmenen tuhatta.
- Mutta ei valvonta Guernseyssä ole millään tavalla lepsua. Esimerkiksi rahanpesua varotaan siellä kuin hirviötä. Saarella ei ole varaa siihen, että valvonta ei toimi, sanoo Kivisaari.
Veroparatiisin verohyödyt eivät olekaan perimmäinen syy, minkä takia saarelle mennään.
Suomalaisyhtiöistä kerrotaan, että niissä ei ole välttämättä edes laskettu verotushyötyjä, joita saadaan Guernseyllä toimimisesta. Tämä johtuu siitä, että omiin tarpeisiin perustettu vakuutusyhtiö tuottaa yleensä hyvin vähän verotettavaa voittoa.
Vakuutusmaksuverot tulevat Suomeen
Itse perustamiensa captive-yhtiöiden kautta suuryritykset vakuuttavat yleensä kaikkein suurimpia riskejään, kuten esimerkiksi tehtaiden onnettomuuksia.
Monimutkaisten vakuutusjärjestelyjen avulla yhtiöt saavat myytyä vakuutuksia niin sanotuille jälleenvakuutusmarkkinoille, joissa kauppaa vakuutuksista käydään hieman samaan tapaan kuin osakkeilla pörssissä.
Suuryrityksille järjestely tulee halvemmaksi kuin tavallinen vakuuttaminen muun muassa pienempien hallinnointikulujen takia.
Vakuutusmaksuverot Suomessa vakuutetusta tehtaasta maksetaan kuitenkin Suomeen, vaikka itse vakuutusyhtiö sijaitseekin Guernseyllä.
Ruotsissa puolestaan vakuutusveroja ei makseta lainkaan, mikä on ollut yksi syy captive-yhtöiden yleistymiseen maassa parin viime vuoden aikana.
Monet kansainväliset yritykset ovat jopa siirtäneet omat captive-yhtiönsä veroparatiisi Guernseysta suoraan Ruotsiin.