Mustikan runsas kukinta ja onnistunut pölytys enteilevät suurta mustikkasatoa, kerrotaan Luonnonvarakeskuksen tiedotteessa.
Marjasatoseurannassa on mukana noin 50 tutkimusmetsää eri puolilla Suomea. Mustikan kukkien lukumäärä laskettiin 40 metsästä 200:lta yhden neliömetrin kokoiselta koeruudulta.
Kukkia oli runsaasti, keskimäärin 263 neliömetrillä. Metsistä yli puolessa kukkien lukumäärä enteili runsasta satoa. Heikosti tai melko heikosti mustikka kukki vain kahdessa ja keskinkertaisesti 13 metsässä.
Lapinjärven Ingermaninkylän tutkimusmetsässä yksittäiseltä koeruudulta laskettiin jopa 1 038 kukkaa. Se on koko 22-vuotisen marjasatoseurannan ennätys.
Olosuhteet ihanteelliset
Olosuhteet kukinnoille ovat olleet ihanteellisia. Kukka-aiheet muodostuivat viime syksynä, joka oli pitkä ja lämmin. Talvella mustikan varpuja suojasi paksu lumipeite, eikä hallojakaan esiintynyt.
Pölytyksen onnistuminen oli yllätys. Kukinta-aikaan havaittiin eri puolilla maata vain muutamia kimalaisia, jotka ovat mustikan ja puolukan keskeisiä pölyttäjiä. Pitkä kukinta-aika suosi myös erilaisten hyönteisten, kuten kärpästen, sääskien ja hyttysten käyntiä kukinnoilla.
Mikäli säät suosivat, mustikkaa ennustetaan tänä vuonna löytyvän noin 30 kiloa hehtaarilta. Jo viikon kestävä kuivuusjakso voi heikentää satoa.
Kevään ja alkukesän kylmien jaksojen takia pääsato kypsyy Etelä- ja Keski-Suomessa vasta heinäkuun loppupuolella ja elokuun alussa, reilun viikon tavallista myöhemmin. Kainuun pohjoisosassa ja Lapissa mustikan pääsato kypsyy elokuun alkupuolella.