Verkossa vihaa ja törkypuhetta kohdistetaan erityisesti naisiin, sanoo tutkija Reeta Pöyhtäri. Myös miehiä ja miesten tekemisiä kommentoidaan vihaiseen ja ärtyneeseen sävyyn, mutta Pöyhtärin ja hänen kollegoidensa vihapuhetutkimuksen mukaan julkisuudessa esiintyneet naiset saavat nopeammin ja enemmän vihaa päälleen kuin miehet.
– Naisviha on nettikiusaamisen muoto, joka voi olla esimerkiksi loukkaavia kommentteja kohteen ulkonäöstä ja seksuaalisuudesta. Tätä on esimerkiksi huorittelu, Pöyhtäri sanoo.
Verkkokirjoittelijat uhkailevat naisia myös seksuaalisella väkivallalla, kuten raiskauksilla. Sen sijaan miehiin ei verkkokeskusteluissa juurikaan kohdisteta seksuaalisia uhkauksia.
Pöyhtärin mukaan tuore malliesimerkki naisiin kohdistuvasta verkkouhkailusta on eurovaaliehdokas Jon Hellevigin Facebook-kirjoittelu viikonloppuna. Hellevig muun muassa huoritteli oopperalaulaja Karita Mattilaa ja uhkasi tätä joukkoraiskauksella. Myöhemmin hän pyysi Mattilalta anteeksi kielenkäyttöään.
– Näyttää siltä, että tiettyjen verkkopiirien keskustelutavat ja verkkohyökkäykset ovat Hellevigille tuttuja, ja hän kopioi ne suoraan omaan viestintäänsä. Tällainen ei tunnu eurovaaliehdokkaalle soveliaalta käytökseltä, Pöyhtäri sanoo.
Pöyhtärin, Paula Haaran ja Pentti Raittilan tutkimukseen haastateltiin muun muassa toimittajia, asiantuntijoita ja verkkokirjoittajia sekä perehdyttiin lukuisiin verkkokeskusteluihin. Tutkimus julkaistiin viime syksynä.
Harvat naiset jatkuvan vihan kohteena
Useimmat tutkimukseen vastanneet naiset kertoivat yhdestä tai kahdesta esiintymisestä seuranneesta vihakirjoitusryöpsähdyksestä. Vain hyvin harvat olivat jatkuvan verkkovihan kohteena, kuten Johanna ja Julia Tukiainen.
Pöyhtäri kertoo, että tutkimuksen mukaan vihapuheen kohteeksi joutuneet naiset kokivat seksismin ja väkivaltauhkailun yhdistelmät erityisen ahdistavaksi. Tutkimukseen haastatellut naiset kertoivat vastaanottaneensa muun muassa suoria uhkauksia ja tappo- tai itsemurhakehotuksia.
– Kaikkein häirisevimmäksi tutkitut naiset kokivat suorat väkivaltauhkaukset. Ne naiset myös kertoivat vievänsä viranomaistutkintaan, Pöyhtäri sanoo.
Verkon naisviha saattaa johtaa itsemurhiin
Verkon nimetön naisviha saattaa aiheuttaa kohteelleen vakavia seurauksia. Pahimmillaan se voi johtaa itsemurhiin, mutta se saattaa myös heikentää työkykyä tai vaikuttaa ammatinvalintoihin. Suomessa naisviha aiheuttaa Pöyhtärin mukaan kohteissa pääasiassa varovaisuutta.
– Tutkimuksen mukaan naiset harkitsevat entistä tarkemmin, miten haluavat julkisuudessa olla esillä. Vihan kohde ei välttämättä enää jatkossa kommentoi asioita julkisesti tai hän muuttaa sanomaansa viharyöpyltä välttyäkseen.
Suurin osa tutkimukseen haastatelluista naisista olivat kuitenkin niin omistautuneita työlleen, että he kertoivat olemaan valmiita ajamaan asiaansa jatkossakin, törkeästä kommentoinnista huolimatta.