Näkökulmat |

Näkökulma: "Saat potkut, valehtelija, denialisti"

Yleisöpalaute viime maanantain A-studion jutusta "Ilmaston lämpeneminen pysähtyi – mihin tarvitaan ilmastolakia?" oli poikkeuksellisen kielteistä. Viestiä tuli sekä sähköpostilla, puhelimitse että tietysti sosiaalisessa mediassa. Twitterissä tuli itsekin käyttäydyttyä huonosti, kirjoittaa toimituspäällikkö Matti Virtanen.

Matti Virtanen
Matti Virtanen Kuva: Seppo Sarkkinen / Yle

"Jos toimittajalla on pyrkimyksiä levittää valheellista tietoa, antakaa sille potkut."

”Ohjelmassa käsitellyt aiheet olivat sinänsä kiinnostavia, aurinkopaneelien, eli energiatuotannon, ja ilmastolain, eli ilmastopolitiikan, kustannustehokkuus, mutta toteutus oli laadukkaan journalismin riman reippaasti alittava suoritus.”

”Toivoisin A-studion ryhdistäytyvän asiassa ja ottavan vakavaan käsittelyyn esimerkiksi sen, mitä tapahtuu, jos jatkamme nykyistä menoa ja kasvatamme ilmastopäästöjä.”

”Olen todella hämmästyneenä seurannut sosiaalisessa mediassa käytyä keskustelua liittyen A-studion ilmastonmuutosta käsittelevään ohjelmaan.”

Yleisöpalaute viime maanantain A-studiolle oli poikkeuksellisen kielteistä. Viestiä tuli sekä sähköpostilla, puhelimitse että tietysti sosiaalisessa mediassa. Twitterissä tuli itsekin käyttäydyttyä huonosti, kun arvelin, että vihreät ovat ryhtyneet jonkinlaiseen jihadiin. Sitä sanavalintaa pyydän anteeksi.

Reaktiot yllättivät minut, koska ilmastonmuutosta käsitellyt studiohaastattelu ympäristöministeri Ville Niinistön (vihr.) kanssa meni sopuisasti. Niinistö oli etukäteen saanut tietää haastattelun teemat, ja lähetin varmuuden vuoksi etukäteen hänen avustajilleen myös tausta-aineistoa siitä, mihin kysymykseni perustuvat.

Mitään suurta uutistahan meillä ei ollut; pidin selvänä, että ympäristöministeri tietää miten alailmakehän lämpötila on kehittynyt viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana: ei merkittävää muutosta. Hän on varmasti myös perillä siitä, miten lämpötilan on ennustettu nousevan. Näin ollen hänelle ei voinut tulla yllätyksenä, että ennusteiden ja todellisuuden välillä alkaa olla huomattava aukko.

Kaikilla ei tietenkään ole asiasta yhtä hyviä tietoja kuin ministerillä. Otetaan siis lyhyt kertaus.

Ensin virallinen ennuste: hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC on ennustanut vuodesta 1990 lähtien, että alailmakehän lämpötila nousee noin 0,15–0,3 astetta vuosikymmenessä.

Ja sitten alailmakehästä mitattu lämpötilan kehitys: tässä koosteessa ovat mukana kaikki viisi yleisesti käytettyä globaalin lämpötilan aikasarjaa.

Alailmakehästä mitattu lämpötilan kehitys

Ilmanlämpötilan muutos vuosina 1979–2013.
Ilmanlämpötilan muutos vuosina 1979–2013. Aineistossa mukana kaikki viisi yleisesti käytettyä globaalin lämpötilan aikasarjaa. Kuvion värilliset viivat ovat kuukausittaisia keskiarvoja, musta paksu keskellä on 37 kuukauden liukuva keskiarvo. Kuva: http://www.climate4you.com
Juuri tämä asia tuli yllätyksenä monille katsojille ja herätti torjuntaa. Ilmastotieteessä ei kuitenkaan kukaan kiistä yllä kuvattua mittausdataa, ja lämpenemisen pysähtyminen vuoden 1997 jälkeen on yleisesti tunnettu tosiasia.

Sen on myöntänyt hiljattain mm. IPCC:n puheenjohtaja Rajendra Pachauri. Hänen mukaansa ilmastokeskustelussa ei ole mitään kiellettyjä aiheita.

Lämpenemisen pysähtymistä ei kuitenkaan osattu ennakoida. Erityisen ongelmalliseksi asian tekee se, että hiilidioksidipäästöt ovat vain jatkaneet kasvuaan.

Hiilidioksidipäästöt ovast kasvaneet radikaalisti 1900-luvulta alkaen.
Hiilidioksidipäästöjen määrä vuodesta 1900. Kuva: U.S. Department of Energy
Ilmasto- ja tilastotieteilijät voivat riidellä siitä, miten kauan tauko lämpenemisessä voi vielä jatkua ennen kuin ihmisen aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen lämmitysvaikutus on otettava uudelleen tarkasteluun. Tätäkin asiaa on tutkittu.

Yhdysvaltain Meri- ja ilmakehävirasto NOAA teki laskelmia vuoden 2008 ilmastoraporttiin, jossa jo ihmeteltiin lämpenemisen pysähtymistä. Suora lainaus, (anteeksi tieteellinen koukerokieli):

“Nollan tienoilla olevat tai jopa negatiiviset lämpötilatrendit (ilmastomallien) simuloinneissa ovat yleisiä kymmenen vuoden tai sitä lyhyemmillä jaksoilla, johtuen mallin sisäisestä ilmaston vaihtelusta. Simuloinneissa voidaan sulkea pois (95 prosentin merkitsevyystasolla) nollatrendit 15 vuotta tai sitä kauemmin kestäneille jaksoille, mikä osoittaa että niin pitkään jatkuva lämpenemisen puuttuminen aiheuttaa ristiriidan odotetun lämpenemisvauhdin kanssa.”

Samaa kysymystä käsiteltiin myös pari vuotta sitten julkaistussa tutkimuksessa, jossa johtajana oli IPCC-veteraani Ben Santer. Siinä päädyttiin seuraavanlaiseen johtopäätökseen:

“Yksi vuosikymmen alailmakehän lämpötilahavaintoja on riittämätön osoittamaan hitaasti etenevää ihmisen aiheuttaman lämpenemisen signaalia. Tuloksemme osoittavat, että tarvitaan vähintään 17 vuoden mittainen lämpötila-aikasarja osoittamaan ihmisen vaikutus alailmakehän globaaliin keskilämpötilaan.”

Näistä tutkimustuloksista voi päätellä, että jos lämpenemistä ei ole havaittavissa 15 tai 17 vuoteen, niin teoriaa kasvihuonekaasupäästöjen – etenkin nopeasti lisääntyvän hiilidioksidin – aiheuttamasta globaalista ilmaston lämpenemisestä on pakko tarkistaa.

Kun sanotaan, että lämpeneminen ei ole jatkunut vuoden 1997 jälkeen, niin se tarkoittaa vuosia 1998–2013. NOAA:n mainitsema 15 vuoden rajapyykki on jo ohitettu. Santerin rajapyykki 17 vuotta on edessä ensi vuonna; tänä vuonna ei ainakaan ole ollut näkyvissä merkkejä lämpenemisen jatkumisesta, vaan tasanko jatkuu.

Lämpenemisen pysähtymisestä (tai tauosta) ei ole toistaiseksi uutisoitu tai keskusteltu Suomessa juuri lainkaan, joten ei pitäisi ihmetellä, että maanantain A-studio herätti niin äkäisiä reaktioita. Muualla Euroopassa tauko on ollut puheenaihe jo jonkin aikaa, koska yllämainittu 15 vuoden aikaraja umpeutui viime vuoden lopulla.

Britannian ilmatieteen laitos on tosin hiljattain ilmoittanut, että vaikka lämpeneminen onkin pysähtynyt, niin ongelmaa ei ole, koska tarvitaan vielä pidempiä aikajaksoja ennen kuin hiilidioksiditeoria on falsifioitu.

Raportista ei kuitenkaan löydy täsmällistä falsifiointikriteeriä – mihin mennessä ilmastotutkijoiden on viimeistään esitettävä itselleen klassinen kysymys: ”Mikä nyt eteen, Pinneberg?”

Kirjoittaja on A-studion toimituspäällikkö ja koulutukseltaan alun perin maantieteilijä (FK)

Muokattu 3.8. klo 10.10. Juttuun on lisätty yksi puuttunut virke.

Tuoreimmat aiheesta: Näkökulmat

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä