Kotimaa |

Ilmatieteen laitoksen johtaja: "Lämmöllä on monta ottajaa"

Maapallon keskilämpötilojen tarkkailu on liian kapea tapa havannoida ilmastonmuutosta, sanoo Ilmatieteen laitoksen johtaja Mikko Alestalo.

Nasan satelliittikuvassa näkyy kukkivan kasviplanktonin muodostamia lauttoja Mustanmeren pinnalla.
Nasan satelliittikuvassa näkyy kukkivan kasviplanktonin muodostamia lauttoja Mustanmeren pinnalla heinäkuussa 2012. Kasviplankton imee ilmasta hiiltä ja sitoo sitä valtameriin. Kuva: Nasa / Norman Kuring, Ocean Color Web

Ylen A-studio herätti viime maanantain jaksollaan keskustelu- ja palauteryöpyn. Ohjelmassa keskusteltiin siitä, miksei alailmakehän lämpötila ole noussut viimeisten 15 vuoden aikana.  A-studion toimituspäällikkö Matti Virtanen käy kirjoituksessaan läpi ohjelmaa ja sen aiheuttamaa keskustelua.

Ilmastonmuutoksesta keskusteltaessa pitäisi puhua kokonaiskuvasta, ei yksittäisistä mittareista, muistuttaa Ilmatieteen laitoksen johtaja Mikko Alestalo.

- Kokonaiskuva on se, että maapallon systeemi lämpenee koko ajan, mutta lämpöenergia ei mene koko ajan ilmakehän lämmittämiseen vaan jonnekin muualle: valtameriin, Alestalo sanoo.

Pelkkä ilmakehän lämpötilojen tarkkailu ei siis riitä, Alestalo painottaa, sillä suurimman osa ihmisen hiilidioksidipäästöjen aiheuttamasta lämpöenergiasta ahmaisevat valtameret.

Maapallon systeemi lämpenee koko ajan, mutta lämpöenergia ei mene koko ajan ilmakehän lämmittämiseen vaan jonnekin muualle: valtameriin.

- Maapallon pintalämpötilan kannalta tällaisia hitaamman nousun kausia voi helposti tulla, ja ne voivat olla näinkin pitkiä siksi, että energiaa menee eri suuntiin. Lämmöllä on monta ottajaa.

Uutta tietoa on Alestalon mukaan se, että lämpöenergian kulkeutuminen meren pintakerrosten sijasta syvemmälle, noin kilometrin syvyyteen ja sitä alemmas, on voimistunut. Kun lämpöenergia kulkeutuu merten syvyyksiin, ei se nosta ilmakehän lämpötilaa.

Lämpöenergiaa kuluu myös vuoristojäätiköiden ja napa-alueiden sulamiseen sekä maanpinnan lämmittämiseen.

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousun aikaansaamaa lisälämpöä ovat viime vuosina Alestalon mukaan kompensoineet myös auringon minimi, eli auringon aktiivisuuden vähäisyys, sekä tulivuorten ilmakehään päästämä pöly.

- Kaiken kaikkiaan pitää puhua siis puhua maapallon systeemistä - meret, ilmakehä, jäät, kaikki yhdessä - ja niiden energiatasapainosta, jota vasten kasvihuoneilmiön tehostumista pitää katsella, Alestalo sanoo.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Ukraina

Ukraina asetti Venäjälle 48 tunnin aikarajan

Venäläiset sotilaat istuskelevat sotilastankin päällä.

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä