Artikkeli on yli 11 vuotta vanha

Omakotirakentajalta vaaditaan nyt lujaa uskoa tulevaisuuteen – ja tarvetta uuteen kotiin

Omakotitonttikauppa on nyt todella vähäistä. Talouden epävarmuus on saanut monet perumaan jo tehdyn tonttivarauksen. Todellisia tonttikauppoja tehdään nyt vain murto-osa huippuvuosiin verrattuna. Rakentamiseen ei ryhdytä, ellei uudelle talolle ole todella tarvetta ja rakentajalla talous kunnossa.

Jukka Laine rakennustyömaalla
Kuva: Ville Välimäki / Yle
  • Timo Leponiemi

Hämeenlinnalainen Jukka Laine rakentaa jo kolmatta omakotitaloaan tällä vuosituhannella. Vuonna 2003 ensimmäinen talo rakennettiin pitkästä tavarasta. Puut haettiin metsästä ja sahattiin omakotitaloa varten. Viisi vuotta myöhemmin talo tehtiin precut-tavarasta eli määrämittaan sahatuista puista. Kolmas talo rakentuu talopaketista.

– Enää ei mennä metsään ja kaadeta puita taloa varten. Ehkä maalla joku vielä tekee niin, mutta ei kaupungeissa, pohdiskelee Laine.

Laineen perheen talorakentaminen tuli ajankohtaiseksi perheen kasvun myötä. Rakentamaan päästiin, kun edellinen talosta saatiin tehtyä kaupat. Uutta taloa rakennetaan kuuden hengen perheelle.

Laine on huomannut, että rakentamiseen on tullut lisää kiemuroita.

– Isoimpana tulee mieleen se, että verottajalle täytyy käyttöönottovaiheessa olla dokumenttia ulkopuolisista työntekijöistä, keitä on käynyt työmaalla.

Jukka Laine toivoo, että omakotirakentamisesta ei tehdä liian vaikeaa.

– Kun on itse tehnyt, niin toivoisin, että jatkossakin hartiapankkirakentaminen on mahdollista, ettei kaikkea tarvitsisi tehdä yrityksien kautta.

Talouden epävarmuus saa perumaan tonttivarauksia

Hämeenlinnan kaupungin tontti- ja kiinteistöpuolen palveluasiantuntija Sirpa Rahikainen on huomannut, että moni uudesta omakodista haaveileva on vetäytynyt rakentamisesta ja perunut tonttivarauksensa.

– Kyllä ihmiset ovat varovaisia. Monella työpaikka-asiat ovat epäselviä ja epävarmoja, samoin rahoituskysymykset.

Hämeenlinna on yksi niistä kunnista, joissa tonttikauppoja tehdään alle kolmasosa kiivaimmista rakentamisen vuosista. Kun Hämeenlinnassa järjestettiin asuntomessut seitsemän vuotta sitten, tontteja myytiin lähes 150. Tänä vuonna päästään ehkä 40:een. Kuntien tonttivarastot ovat paikoin niin suuria, ettei uusia alueita avata rakentamiselle.

Kyllä ihmiset ovat varovaisia. Monella työpaikka-asiat ovat epäselviä ja epävarmoja, samoin rahoituskysymykset.

Sirpa Rahikainen

– Hämeenlinnan kaupungilla on Siirin alueella 70 vapaata omakotitonttia ja Äikäälässä 83. Maaseudulta liitoskunnista löytyy lisäksi sata vapaata tonttia. Ensi vuonna ei ilmeisesti ole tarvetta avata kantakaupungin alueelle uusia asuntoalueita, sanoo Rahikainen.

Jos jotain hyvää hiljaisesta ajasta etsii, niin muutaman vuoden takaiset isot rakennusluparuuhkat ovat ainakin helpottuneet.

– Nyt rakennusluvat saa tosi nopeasti. Jos paperit on kunnossa, niin jopa viikossa, mutta yleensä pari viikkoa siinä kestää, huomauttaa palveluasiantuntija Sirpa Rahikainen.

Uusien omakotitalojen rakentaminen on hiipunut koko maassa. Kun 2000-luvun puolivälissä omakotitalojen aloituksia oli yli 16 000 vuodessa, tänä ja ensi vuonna niitä on kuutisentuhatta, arvioi Rakennusteollisuus. Tämä olisi toteutuessaan tilastohistorian alhaisimmalla tasolla.