Vakuutusmatemaatikko, filosofian tohtori Olli Pusan mukaan alimpaan tuloviidennekseen kuuluvilla 35-vuotiailla miehillä on odotettavissa, että he ehtivät olla eläkkeellä noin viisi vuotta ja jos he kuuluvat ylimpään ryhmään, heillä on odotettavissa eläkkeelläoloikää yli kaksikymmentä vuotta, kun nykyinen vanhuuseläkeikä on 63 vuotta.
Pusan laskelmien mukaan ylimmän ja alimman tuloviidenneksen tulevan elinajan ero on nyt 35-vuotiailla miehillä keskimäärin kuusitoista vuotta.
Suuri ero odotettavissa olevissa elinvuosissa johtuu erilaisesta terveydenhuollosta, työstä ja siihen liittyvistä työoloista sekä epäterveellisistä elämäntavoista.
Alimman tulonsaajaryhmän miehiä on yhteensä noin puoli miljoonaa. Heistä on kuollut 30 - 40 prosenttia ennen nykyistä vanhuuseläkeikää. Jos eläkeikää nostettaisiin, se vähentäisi lisää tämän ryhmän eläkevuosia.
Alimmat tuloryhmät eivät ehdi nauttia eläkkeistä
- Jos vanhuuseläkeikää nostetaan vaikka 67 vuoteen, alimmassa tuloviidenneksessä odotettavissa oleva eläkeaikaa nykyisillä 35-vuotiailla olisi keskimäärin yksi vuosi. Ylimmässä tuloryhmässä saataisiin vieläkin olla eläkkeellä lähes kaksikymmentä vuotta, arvioi Pusa.
- Miten tätä perusteltaisiin sille alimmalle tulonsaajaviidennekselle; että silti kannattaa tehdä virallista työtä ja maksaa kaikki eläkemaksut, kun ne työt ovat sellaisia pätkittäisiä silpputöitä tällä ryhmällä, jatkaa Pusa.
- Kaikki maksavat suhteessa yhtä suuria eläkemaksuja ja käytännössä alin tulonsaajaviidennes maksaa eläkemaksuissaan silloin varakkaampien ja pitempään elävien eläkkeitä, vaikka eivät itse ehtisi nauttia eläkevuosistaan. Tästä huolimatta Suomeen ei ole säädetty eläkekattoa suurimmille eläkkeille kuten lähes kaikissa muissa Euroopan maissa. Näitäkin eläkkeitä köyhimmät joutuvat kustantamaan, sanoo dosentti Olli Pusa.
Alimman tuloviidenneksen miehet ovat muutenkin suureksi osaksi pudonneet työelämästä ennen vanhuuseläkeikää, suuri osa on jäänyt työttömiksi ja joutunut jäämään työkyvyttömyyseläkkeille ennen vanhuuseläkeikää.
Erikoistutkija Tiina Pensola Työterveyslaitokselta sanoo, että eläkeikää voidaan tietenkin nostaa minne vain, mutta jo nykyisin puolet raskaimpien töitten tekijöistä on työkyvyttömiä 63-vuotiaina.
- Jos heidän eläkeikäänsä nostetaan tästä ylöspäin 65 tai sen yli, se tarkoittaa sitä, että puolet ei pysty suorittamaan työtehtäväänsä. Silloin he joutuisivat jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle, ehkä jo todennäköisesti aikaisemmin kuin ennen sitä vanhuuseläkeikää, 63 vuotta, koska he eivät pystyisi suorittamaan työuraansa loppuun. Sitten heidät jätetään työttömiksi, koska työura ja työssäolo eivät tule kasvamaan, sanoo erikoistutkija Tiina Pensola.
Eniten jäädään työkyvyttömyyseläkkeille raskaista matalapalkkatöistä kuten rakennuksilta, ravintoloista ja siivoojan töistä, usein jo viisikymppisinä, nämä ovat myös aloittaneet työuransa varhain.
Vähiten jäädään työkyvyttömyyseläkkeille pitkälle koulutetuista asiantuntijan ja opettajan töistä. Pitkälle koulutetummat jäävät taas useammin mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle.
Joustava eläköityminen, progressio, kerroin ja varhaiseläke keinoiksi
Erikoistutkija Tiina Pensolan mielestä niiden työuraa voisi jatkaa, joilla riittää työkykykyjä.
- Voisi olla yhteiskunnallisesti kaikkein edullisinta, että raskasta työtä tehneiden annetaan eläköityä aikaisemmin ilman raskaita työkyvyttömyyseläkejärjestelyjä, mutta annetaan myös mahdollisuus jatkaa töissä pitempään, koska kaikki eivät heistäkään ole työkyvyttömiä. Pidetään kiinni tästä joustavasta eläkeiästä, mutta ei nosteta sieltä alkupäästä. Jos nostetaan, se pitäisi tehdä hyvin hitaalla aikataululla, että toimintakyky paranisi myös ikääntyneillä, tällä hetkellä tosin ei siltä näytä, sanoo Pensola.
Muutaman vuoden ajan on keskusteltu siitä, ettei sama eläkeikä kaikille ole tasa-arvoinen. Dosentti Olli Pusan mielestä ratkaisuna voisi ottaa huomioon elinaikakertoimen tai progression.
- Se voitaisiin ottaa huomioon etuuksissa tai sitten maksuissa, progressiossa ja kertoimella. Alempi eläkeikä raskaammissa töissä, niissä voitaisiin ottaa huomioon tuloryhmien elinaikakerroin, jatkaa Pusa.
SAK eläke- ja työura-asioiden päällikkö Kaija Kallisen mielestä olisi tärkeää huolehtia kaikenlaisesta ennaltaehkäisystä ja perusterveydenhuollon resursseista kaikille tasapuolisesti.
- Tutkimuksissa on todettu, että työttömyys ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyys on terveydellinen riski. Näissä alemmissa tulonsaajaryhmissä on paljon pitkäaikaistyöttömiä. Jos on työtön ja pitkäaikaistyötön, se tarkoittaa hyvin matalaa eläketurvaa, sanoo Kallinen.
Kallinen mukaan kysymys on isoista yhteiskunnallisista tasa-arvoasioista. Kun suuri osa raskaan työn tekijöistä on joutunut ennen vanhuuseläkeikää työkyvyttönmyyseläkkeelle, Kallinen haluaisi takaisin eläkeuudistuksessa lakkautetut varhaiseläkkeet.
- On erittäin kovalla kädellä karsittu varhaiseläkereittejä, nyt ne on tukittu. Kaikki eivät kuitenkaan pysty ponnistelemaan töissä vanhuuseläkkeelle asti, sanoo Kallinen.
Naisten elinajanodotteen ero alimmissa ja ylimmissä tulodesiileissä ei ole yhtä suuri kuin miehillä. Vaikka naisetkin tekevät raskaita töitä, he jäävät vähemmän niistä työkyvyttömyyseläkkeille. Tutkimusten mukaan naiset yleensä huolehtivat myös paremmin terveydestään kuin miehet ja heidän elämäntapansa ovat jossain määrin terveellisemmät alimmissa tuloryhmissä.