• 

• 

• 

• 

• 

• 

Iloinen ryhmä hyörii Niiralan rajan tuntumassa aamukahdeksan pintaan. Jokainen tekee viime hetken tarkistuksia: onko passi mukana, ovatko kumit täynnä ilmaa, ovatko pyörälaukut tukevasti kiinni? Seurue on lähdössä polkupyörinensä kohti rajantakaista Karjalaa, Sortavalaan.

Idean isä on pyöräilyharrastaja Pentti Väistö. Väistö on itse tehnyt reissun jo kahtena kesänä aiemmin, joten reitti on ainakin tuttu. Ensimmäisen reissun hän teki yksin, toisella retkellä oli mukana neljä pyöräilijää. Tämän kesän matkalle on lähtenyt seitsemän. Mukana on sekä miehiä että naisia.

- Matkalla on mukana kolme viime reissulla mukana ollutta ja neljä ensikertalaista. Jos miettii tätä kolmea vuotta, niin prosentuaalisesti kasvu on ollut huimaa, naurahtaa Väistö.

Tietä matkalaisilla on taitettavana noin 65 kilometriä. Reitti kulkee Sortavalaan Värtsilän, Puikkolan, Ruskealan ja Helylän kautta.

- Ruskealassa syödään kevyesti ja sitten jatketaan melko suoraan Sortavalaan. Huomenna ollaan päivä sitten Sortavalassa ja osa saattaa lähteä käymään Valamossa, selventää Väistö.

Turvallinen reitti

Eiköhän me ens vuonnakin mennä. Niin kauan kuin jalka polkee täytyy yrittää.

- Pentti Väistö

Jotakuta saattaisi Venäjällä polkupyöräily hieman arveluttaa, mutta Väistö vakuuttaa että reitti on turvallinen.

- Ehkä ihmisillä on vieläkin sellainen kuva, että kaikki muuttuu rajanylityksen jälkeen jotenkin hirveän radikaalisti. Kyllähän siellä hieman ränsistyneempää saattaa olla ja liikennettä pitää tarkkailla hieman enemmän, mutta ei se ero nykyään niin dramaattinen ole, sanoo Väistö.

Suomalainen pyöräilijä on Venäjällä vielä nykyään melko erikoinen näky. Venäläisiä pyöräilijöitä Karjalan teillä kuitenkin polkee.

- Suomalainen on vielä pyörineen hieman outolintu, mutta pietarilaisia ja moskovalaisia näkyy Karjalan teillä melko useasti. Sortavalan alueella lapsilla näkee nykyään jo useasti polkupyöriä. Venäjällä on kuitenkin suuri määrä aikuisia, jotka eivät osaa ajaa pyörällä, koska eivät ole koskaan pyörää omistaneet, kertoo Väistö.

Pyöräily Venäjän Karjalan maastossa kuitenkin yleistyy koko ajan. Väistö toivookin että harrastus leviäisi myös suomalaisten pyöräilijöiden joukossa.

Peruskunnolla pärjää

Matkalla pärjää aivan normaalilla pyörällä ja hyvällä peruskunnolla. Maratoonarimitoissa ei tarvitse olla, mutta liikuntaa on hyvä olla alla sillä matkalla on joitain hieman jyrkempiäkin nousuja. Ylimääräistä varustusta ei matkalaisilla ole turhana painona.

- Kaksi pyörälaukkua näyttäisi kaikilla olevan. Vaihtovaatteet, passi ja viisumi ovat ne tärkeimmät, niilläpä sitä melkein pärjää, tokaisee Väistö.

Polkupyörätkin ovat lähes kaikilla pyöräilijöillä aivan tavallisia kaupunkipyöriä, joissa ei ole turhia krumeluureja.

- Kaikki ollaan ihan harrastelijapyöräilijöitä. Semmoisia muutaman kymmenen kilometrin lenkkejä heittäviä ihmisiä, sanoo Väistö.

Ensi vuoden reissukin siintää karjalanmatkalaisilla silmissä.

- Eiköhän me ens vuonnakin mennä. Niin kauan kuin jalka polkee täytyy yrittää, naurahtaa Väistö ja hyppää pyöränsä selkään ja kohti rajanylityspaikkaa.