Pöllöjen kanssa sinunkauppojen tekeminen on huomattavasti haastavampaa, kuin pihapiirin lintulaudalla vieraileviin pikkusiivekkäisiin tutustuminen. Onneksi lintuharrastajat jakavat auliisti tietoaan; yksi mahdollisuus kurkistaa pöllöjen salaiseen elämään oli perjatai-iltana Kesälahdella.
Keski-Karjalan Luonto ry parin muun toimijan kanssa järjesti Pöllöjen yön, joka käynnistyi Kesälahden yläkoululta ja jatkui illan hämärtyessä Sarvisalon maisemiin. Lintuharrastaja Kimmo Martiskainen kertoi pöllöjen elämästä pohjatietoja koululla, ja Sarvisalossa saatiin seurata pöllöjen pyyntiä ja rengastusta.
- Minä olen ollut pienestä pitäen kaikista linnuista kiinnostunut, ja pöllöt ovat minusta sellainen aivan erityinen, hyvin viehättävä linturyhmä, kertoo lintuharrastaja Kimmo Martiskainen Kesälahdelta.
Atrappi vetää verkkoon
Pöllöjä pyydetään rengastusta varten verkoilla, joihin niitä houkutellaan soittamalla pöllöjen soidinääntä. Rengastamaan pääsevät vain rangastusluvan saaneet. Kesälahdella rengastamassa olivat Kimmo Martiskainen ja joensuulainen Jukka Matero, ja heitä avusti Itä-Suomen yliopistolta Petra Jusen. Martiskainen on rengastanut jo noin 800 pöllöä, joten metsän hiljaiset siivekäät olivat kokeneissa käsissä.
- Sää on ratkaiseva tekijä, sateella ja kovalla tuulella ei kannata rengastaa, riskit ovat turhan suuria. Tyyni sää on paras tähänkin puuhaan, Martiskainen kertoo.
Lähes kaikki Suomessa esiintyvät pöllölajit löytyvät myös Pohjois-Karjalasta. Pienin pöllöistä, varpuspöllö, on vain punatulkun kokoinen pallero, ja kokoero vaikkapa huuhkajaan on aikamoinen. Pöllölajien käyttäytyminen poikkeaa toisistaan varsin paljon, kullakin lajilla on omia erikoisuuksiaan.
- Välillä tulee vastaan yllättäviäkin kulkijoita. Hiljattain löysin Ruotsissa toukokuussa 2010 pesäpoikasena rengastetun pöllön. Harvemmin ne tällaisia matkoja kulkevat, mutta huonot myyrävuodet pakottavat pöllöt joskus pitkällekin ruoan hakuun, Martiskainen kertoo.