Aina edes lapset tai lapsenlapset eivät ole saaneet tietää, että luovutetusta Karjalasta tulleen evakon äidinkieli ei ollutkaan suomi vaan karjala. Näin sanoo karjalan kielen professori Vesa Koivisto Itä-Suomen yliopistosta.
– Jotkut tietävät ja ovat mieltäneet, että kyse on toisesta kielestä. Toiset ovat ajatelleet, että isovanhemmat ovat puhuneet eri tavalla ja kummallisesti tietämättä, että kyse on ollut eri kielestä.
Toisaalta vähemmistökieltä ei ole uskallettu puhua paheksunnan pelossa, toisaalta karjalan kielellä ei ole muutenkaan voinut asioida tai käydä koulua, Koivisto sanoo. Moni karjalankielisistä evakoista osasi myös suomea, joten karjala painui Suomesta hiljalleen unhoon.
Nyky-Suomessa nuorimmat karjalaa äidinkielenään puhuvat ovat 1940- ja 1950-luvuilla syntyneitä, Koivisto arvelee.
Venäjällä on nuoria puhujia, mutta muuten tilanne on tiukka
Karjalaa on puhuttu Suomessa luovutetun Karjalan alueella Laatokan itäpuolella Salmin, Suojärven, Korpiselän, Suistamon ja Impilahden kunnissa sekä Ilomantsin luovutetuissa itäosissa. Näillä alueilla puhuttiin myös suomea, ja Koivisto arvelee karjalankielisten tienneen hyvin, että heidän kielensä poikkeaa siitä.
Karjalaa on puhuttu myös alueilla, jotka kuuluivat Venäjään jo ennen sotia. Venäjällä karjala voi aavistuksen paremmin kuin Suomessa: jotkin kylät ovat edelleen kaksikielisiä yhteisöjä, joissa jopa nuoret osaavat karjalaa venäjän rinnalla. Kuitenkin myös Venäjällä karjalan kielen tilanne on vaikea kuten kaikkien muidenkin maan vähemmistökielien.
Toiset ovat ajatelleet, että isovanhemmat ovat puhuneet eri tavalla ja kummallisesti tietämättä, että kyse on ollut eri kielestä.
Hyvää tahtoa on, mutta miltä näyttää tulevaisuus?
Ennen sotia karjalaa puhuivat sadattuhannet, nykyään vain kymmenettuhannet. Käytännössä kenelläkään karjala ei ole vahvin kieli, vaan sitä puhutaan yleensä heikompana äidinkielenä, Koivisto sanoo.
Koivisto ei osaa tarkkaan sanoa, miltä karjalan tulevaisuus näyttää.
– Hyvää tahtoa on, hän sanoo.
Karjalan kielelle on muun muassa kehitetty kirjakieltä. Karjalaksi on tästä keväästä saakka lähetetty myös uutisia, joita voi kuunnella Ylen Radio Pohjois-Karjalan taajuudelta tai internetistä.
Karjalan kieli on suomen lähin sukukieli. Sitä voi jonkin verran ymmärtää myös suomenkielinen, Koivisto sanoo.
– Suurin ero on, että karjalassa on paljon venäläisiä vaikutteita kuten lainasanoja.