Kotihoidontuki on käytössä noin kolmasosassa Ruotsin kunnissa. Kannattajien mielestä kyse on valinnanmahdollisuudesta, vastustajien mielestä kotihoidontuki on naisansa.
– Me uskomme päivähoitoon. Uskomme, että lapset voivat siellä hyvin. Ryhmäkokojen pitää olla pieniä, ja lapsille tarjota enemmän pedagogiikkaa, sosiaalidemokraattien valtiopäiväedustaja Annelie Karlsson sanoo.
Tukholman yliopiston tutkija Ann-Zofie Duvander on samoilla linjoilla. Hän uskoo, että Suomen ja Ruotsin välisiä eroja kotihoidontuen käytössä selittää päivähoidon saatavuus. Ruotsissa lasten päivähoito oli rakennettu valmiiksi, kun kotihoidontuki otettiin käyttöön ja kotihoidontuesta tuli vaihtoehto niille, jotka olivat tyytymättömiä päivähoidon tasoon.
– Ruotsissa kotihoidontukea käyttävät perinteiset kotiäidit, Duvander sanoo.
– Päivähoitomalli oli jo rakennettu, kun kotihoidontuki otettiin käyttöön. Ne jotka halusivat kotihoidontukea, olivat tyytymättömiä päivähoitoon.
Suomessa kotihoidontuki on ollut tapa täydentää päivähoitoa, kun taas Ruotsissa päivähoito on nähty ensisijaisena hoitomuotona. Sitä pidetään myös naisten oikeutena ja tapana vapauttaa heidät työelämään. Päivähoito myös nähdään tärkeänä lapsen kehitykselle.
Ruotsissa kotiin jäävät matalapalkkaiset siirtolaisnaiset
Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo huomauttaa, että Suomessa on korostettu lapsen oikeutta rakkauteen ja hoitoon kotona. Hallituksen linjaus korvamerkitä puolet kotihoidon tuesta isille, on Hiilamon mielestä askel kohti Ruotsin retoriikkaa.
– Kyllä oikeastaan. Ruotsissa on ollut vahva pyrkimys siihen, että molemmat vanhemmat hoitaisivat lasta. Siellä on ideana myös, että isät tekisivät puolipäivätöitä. Puolipäivätyö on yleinen tapa sovittaa työtä ja hoivaa,
Hiilamo korostaa puolipäivätöiden merkitystä lastenhoidossa Ruotsissa. Se on yleinen tapa sovittaa työtä ja hoivaa, Hiilamo korostaa.
Ruotsalaistutkimus osoittaa, että kotihoidontukea ottavat eniten matalapalkkaiset, siirtolaistaustaiset naiset. Suomessa siirtolaisnaisten asemaa ei ole tutkittu, koska siirtolaisten määrät ovat vielä niin vähäiset. Tuomas Kososen mukaan kotiin jäävät joka tapauksessa huonotuloisimmat, siksi kotihoidontuen vaikutusta on vaikea määritellä.