Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n arvion mukaan ruuan hinta nousee tänä vuonna ennakoitua enemmän. Keväällä MTT arvioi ruuan hinnan nousevan vuoden loppuun mennessä neljä prosenttia. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että ruoka saattaa kallistua jopa kuusi prosenttia viime vuodesta.
Reilun 80 euron ruokaostoksiin se tekee siis viitisen euroa lisää hintaa. Ruokaostoksia tehneiden helsinkiläisten parissa ruuan hintoja pidettiin jo nyt korkeina.
Jos se vielä nousee, olisi hyvä, että palkatkin nousisivat samassa suhteessa.
– Onhan se jo aika korkea minun mielestäni. Jos se vielä nousee, olisi hyvä, että palkatkin nousisivat samassa suhteessa, Tiina Sund Helsingistä toteaa.
– Täytyy tehdä entistä tarkemmin valintoja, mitä sieltä kaupan tiskiltä poimii, sanoo viikonloppuostoksilla ollut Esa Manninen Helsingistä.
Liha- ja viljatuotteet kallistuvat
Hinta näyttää nousevan loppuvuodeksi etenkin broilerin, sianlihan, maitotuotteiden, perunan ja kananmunien kohdalla. Myös vilja- ja sokerituotteiden hinnan ennakoidaan nousevan entisestään.
MTT:n kevään arvion mukaan lihatuotteet kallistuvat viisi prosenttia, maitotuotteet neljä prosenttia ja viljatuotteet kolme prosenttia. Nyt näyttää, että hinnat nousevat muutaman prosentin arvioitua enemmän.
– Ruuan hintaan kohdistuu jälleen uusia nousupaineita. Viljan maailmanmarkkinahinta on kovassa nousussa, ja kyllä se tulee pitkällä aikavälillä näkymään myös Suomen ruokien hinnoissa, kertoo professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta MTT:stä.
Ruokakriisi saattaa uhata
Yksi selitys ruuan kallistumiselle ovat heikot sadot, jotka nostavat tuotantoeläinten rehun, kuten soijan ja viljan hintaa maailmanlaajuisesti. Muun muassa Yhdysvalloissa pahin kuivuus jopa 50 vuoteen on tuhonnut suurimman osa soija- ja maissisadosta. Maissin maailmanmarkkinahinta onkin noussut kuukaudessa jo 40 prosenttia ja soijapapujen hinta 20 prosenttia.
Sokerin hintaa nostaa puolestaan kasvava kysyntä kehittyvissä maissa, kuten Kiinassa, Intiassa ja Etelä-Amerikan maissa. Viime vuonna sokerin hinta kallistui 12 prosenttia edellisestä vuodesta.
Laajojen satomenetysten myötä asiantuntijat ovat varoitelleet jopa uudesta ruokakriisistä, jossa esimerkiksi Aasian ja Afrikan köyhillä kotitalouksilla varat eivät riitä kalliiseen ruokaan. Viimeksi ruuan maailmanmarkkinahintojen nousu aiheutti ongelmia vuosina 2007 - 2008. Ruokamellakoita koettiin noin 30 maassa.
– Jos ruuan hinta nousee rehun ja viljan hinnan nousun johdosta muutaman prosentin, ei se tunnu juurikaan suomalaisissa, keskituloisissa kotitalouksissa. Sen sijaan köyhissä kehitysmaissa ruuan hinnan nousu tuntuu, ja se tuntuu varsin rajusti, arvioi professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta MTT:stä.
Viljasatoa jännitetään Suomessa
Suomessa on puolestaan kärsitty viileän ja sateisen kesän tuhoista. Perunasato on jo jäänyt heikoksi ja nyt jännitetään kotimaisen viljansadon kohtaloa.
– Jos nämä sateet jatkuvat tällaisina, niin se pidentää kasvukautta, vaikeuttaa sadon onnistumista ja viljan laatu heikkenee. Se nostaa viljelijöiden kustannuksia, jos kastunut sato täytyy kuivata, kertoo vilja-asiamies Max Schulman Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitosta MTK:sta.
Vaikka kasvukausi on jo muutaman viikon myöhässä, aurinkoinen loppukesä voi vielä pelastaa tilanteen kotimaisen viljan suhteen.
Kaupan osuus hinnasta kasvanut
Rehun hinnan lisäksi ruuan hintaa nostavat myös monet muut tekijät. Esimerkiksi ruokaöljyjen käytön biopolttoaineiksi on arvioitu olevan yksi syy ruuan jatkuvalle kallistumiselle. Se selittää myös viljavarastojen vähäisyyden, kun yli jäävä vilja käytetään polttoaineeksi.
Oman osansa ruuan hinnasta muodostavat tuotanto- ja logistiikkakulut, verot sekä kaupan kulut ja katteet. Kaupan osuus ruuan verollisesta kuluttajahinnasta on EU-jäsenyysaikana kasvanut. Esimerkiksi kuluttajan maksamasta ruisreikäleivän hinnasta viljan tuottaja saa neljä prosenttia, arvonlisävero vie 11,5 prosenttia, myllyt, leipomot ja logistiikka 49,3 prosenttia ja tukku- sekä vähittäiskauppa 35,2 prosenttia.
Tämä ketjutoiminta, minun mielestäni se ei ihan toimi niin kuin pitäisi.
– Tuntuu, että meillä on yllättävän kalliit elintarvikkeet täällä. Ruuan kalleus ihmetyttää, koska raaka-aineet, joita teollisuus saa, ovat Euroopan halvimpia. Tämä ketjutoiminta, minun mielestäni se ei ihan toimi niin kuin pitäisi, Schulman arvostelee.
MTT:n mukaan kaupan asema elintarvikeketjussa on vahvistunut, koska se voi kilpailuttaa teollisuutta ja sitä kautta alkutuotantoa entistä tiukemmin ehdoin.
- Kyllä meillä vähittäiskaupan neuvotteluvoima on selvästi parempi kuin kotimaisen alkutuotannon. Vähittäiskaupalle menee suurempi osuus kuin monissa muissa Euroopan maissa, Niemi toteaa.
Ruoka kallistunut koko 2000-luvun
Mikään tilapäinen ilmiö ruuan kallistuminen ei ole, vaan hinnat ovat vaihtuneet suurempiin tasaiseen tahtiin koko 2000-luvun ajan. Ruuan hinta on noussut selvästi muuta hinnan nousua nopeammin. Vuodesta 2000 vuoteen 2011 ruuan hinta nousi noin 28 prosenttia, kun yleinen kuluttajaindeksi nousi samassa ajassa noin 21 prosenttia.
Jo nyt kauppakassin hinta on Suomessa Euroopan kärkipäässä.
– Isoin syy on ruuan korkea arvonlisäverotus. Meillä verotetaan ruokaa ankarammin kuin muissa vanhoissa EU-maissa. Vain Tanskassa verotetaan ruokaa enemmän. Suomen markkinat ovat pienet ja syrjäiset, myös tiettyä markkinoiden toimimattomuutta on havaittavissa. Suomessa myös pitkät etäisyydet tuovat logistiikkakustannuksia, Niemi arvioi.
Ansiotasoon nähden ruoka on kuitenkin halventunut 2000-luvulla, koska palkat ovat nousseet keskimäärin noin 50 prosenttia.