Yleisradiolla on ollut käytössään vaalikone vuoden 1996 eurovaaleista lähtien. Tähän mennessä vaalikoneita on ollut yhteensä 13.
Ihmisten pääasiallinen valituksen aihe vaalikoneista on ollut vuodesta toiseen sama: ihmisten mielestä vaalikone tarjoaa heille vääränlaisia ehdokkaita.
Väärä ehdokas voi saada karvat pystyyn
– Palaute on joskus tosi vihaista. Ilmeisesti koneen tarjoama ”väärä ehdokas” voi olla aika kova paikka ihmisille, jotka suhtautuvat vakavasti näihin asioihin, sanoo Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan internetpäällikkö Mika Rahkonen.
– Vähän vaikuttaa siltä, että ihmiset yllättyvät, että eikö tämä kone tiedäkään, että olen vihannut koko ikäni juuri tätä puoluetta, jonka ehdokasta kone tarjoaa.
Mika Rahkonen toivoo, että vaalikoneisiin ei suhtauduttaisi aivan kuolemanvakavasti.
– Ehkä vähän niin kuin pilkettä silmäkulmassa, kun vaalikonetta tekee, Rahkonen neuvoo.
Puolueissa on eroja
Politiikan tutkijoilla on käsitys siitä, miksi ihmiset saattavat saada omasta mielestään vääränlaisia ehdokkaita vaalikoneesta.
Ehkä vähän niin kuin pilkettä silmäkulmassa, kun vaalikonetta tekee.
– Ehkä ihmisillä on tavalla tai toisella väärä käsitys siitä, ketkä poliitikot tai puolueet edustavat hänen aatemaailmaansa, sanoo Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Erkka Railo.
Helsingin yliopiston filosofian tohtori Juri Mykkänen sanoo, että ihmiset eivät kovin hyvin ole perille siitä, minkälaista arvomaailmaa eri puolueet edustavat. Tällöin saatetaan äänestää vuodesta toiseen puoluetta, joka ei edusta äänestäjän omia käsityksiä.
– Uskoakseni tämä on aika yleistä. Itsekin tunnen tällaisia ihmisiä, Juri Mykkänen sanoo.
Mihin sitten pitäisi luottaa, jos ihmisen oma käsitys itselle sopivasta ehdokkaasta ja koneen tarjoama ehdokas ovat ristiriidassa?
– En kyllä suosittele, että lähtisi luottamaan puhtaasti koneeseen ja unohtaisi kaiken aiemmin lukemansa informaation. Vaalikonetta kannattaa pitää vain yhtenä tiedon lähteenä muiden rinnalla, neuvoo politiikan tutkija Ville Pitkänen Turun yliopistosta.
Vaalikone ei huijaa
Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan internetpäällikkö Mika Rahkonen sanoo, että vaalikone ei huijaa eikä tarjoa tahallaan vääriä ehdokkaita. Se tarjoaa niitä ehdokkaita, jotka vaalikoneen mielestä sopivat vaalikoneen tekijälle parhaiten.
Vaalikonetta kannattaa pitää vain yhtenä tiedon lähteenä.
– Se kone ei tunne ihmistä. Se ei tiedä mitään ihmisen taustoista tai antipatioista eikä empatioista. Se tietää vain, mitä ihminen on vastannut kysymyksiin, ja etsii koneesta ehdokkaan, joka on vastannut kysymyksiin mahdollisimman samalla lailla.
Ihmisten valituksista huolimatta vaalikoneet ovat olleet Ylen suosituimpia verkkojulkaisuja vuodesta toiseen.
– Esimerkiksi edellisissä kuntavaaleissa 2012 päästiin yli miljoonaan klikkiin, kertoo Mika Rahkonen.
Vaalikoneet edistävät demokratiaa
Ylen lisäksi vaalikoneita tarjoavat kaikki suurimmat mediatalot. Esimerkiksi tämänkeväisten eurovaalien vuoksi vaalikoneita on nyt kymmeniä. Politiikan tutkijoiden mielestä vaalikoneet ovat tulleet jäädäkseen ja ovat demokratialle pelkästään hyväksi.
– Vaalikoneet ovat erinomainen väline tutustua politiikkaan ja poliitikkoihin, sanoo Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Erkka Railo.
Poliitikot ovat aika väsyneitä siihen, että vaalikoneita on niin paljon.
– Ne tarjoavat myös hyvän välineen tarkkailla poliitikkojen toimintaa jälkikäteen. Tiedotusvälineet voivat myöhemmin tarkastella, mitä poliitikot ovat aikoinaan vastanneet joihinkin tiettyihin kysymyksiin.
Mutta on yksi taho, joka ei katso hyvällä vaalikoneiden jatkuvaa yleistymistä.
– Poliitikot ovat aika väsyneitä siihen, että vaalikoneita on niin paljon. Monien poliitikkojen mielestä on suorastaan melkoinen rasite yrittää vastata kaikkiin vaalikoneisiin, tietää Erkka Railo.