Naisjohtajien määrä on kasvussa, mutta naiset etenevät yhä lähinnä tukitoimintojen johtoon, kertoo Keskuskauppakamarin selvitys. Tukitoimintoja ovat esimerkiksi henkilöstöhallinto, viestintä ja talous- sekä lakiasiat.
Keskuskauppakamarin selvityksessä ovat mukana kaikki suomalaiset pörssiyhtiöt, valtionyhtiöt ja osa suurimmista listaamattomista yrityksistä.
Pörssiyhtiöiden johtoryhmissä naisten osuus on 19,2 prosenttia, kun se viime vuonna oli 18,5 prosenttia. Tällä hetkellä yhdelläkään suurella pörssiyhtiöllä ei ole naistoimitusjohtajaa.
Pörssiyhtiöiden hallituksissa naisjäsenten osuus on 23 prosenttia. Kymmenen vuotta sitten osuus oli seitsemän prosenttia.
Suurissa listaamattomissa yhtiöissä naisten osuus hallituksissa on pienempi kuin listayhtiöissä. Listaamattomissa yhtiöissä naisten osuus on 12,4 prosenttia.
Valtion yksin omistamissa yhtiöissä naisten osuus hallituksissa on keskimäärin 45,8 prosenttia. Valtion omistajapolitiikkaa koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti valtion kokonaan omistamien yhtiöiden hallituksissa on oltava naisia - tai vastaavasti miehiä - vähintään 40 prosenttia.
Toisaalta naistoimitusjohtajia ja johtoryhmien naisjäseniä eli toimivaa johtoa on enemmän valtio-omisteisissa ja muissa listaamattomissa yhtiöissä kuin pörssiyhtiöissä.
Selvityksen mukaan ajankulun ei voida odottaa muuttavan sukupuolijakaumaa. Keskuskauppakamarin mukaan pörssiyhtiöiden johtoryhmät ovat nuoremmissa ikäluokissa yhtä miesvaltaisia kuin vanhemmissa ikäluokissa.
Keskuskauppakamari toteaa selvityksensä perusteella, että naiset eivät ole riittävästi edustettuina merkittävien yhtiöiden johtotehtävissä. Keskuskauppakamari toivookin laajaa keskustelua siitä, miten naisten määrää liike-elämän johdossa voidaan kasvattaa.
Keskuskauppakamari ei kuitenkaan usko, että kiintiöt olisivat avain naisjohtajien määrän kasvattamiseksi.