Inarin Kaamasessa oli 1940-luvulla saksalaisten venäläisille sotavangeille perustama työ- ja vankileiri. Ensi kesänä alkavissa laajoissa tutkimuksissa yliopistoarkeologit yrittävät päästä yhä lähemmäs sitä todellisuutta, joka toisen maailmansodan aikaan vallitsi.
– Arkeologinen tutkimus antaa toisenlaisen näkökulman sellaisiin kysymyksiin, kuten mikä oli saksalaisten ja suomalaisten suhde sodan aikana, arkeologian professori Vesa-Pekka Herva Oulun ylipistosta selventää.
– Historialliset lähteet ja ihmisten kertomukset paljastavat vain yhden puolen asioista. Arkeologinen aineisto taas kertoo siitä, mitä ihmiset oikeasti tekevät, mitä on oikeasti tapahtunut.
Hervan mukaan toisen maailmansodan jäljet ovat ristiriitaisia tunteita herättäviä jälkiä.
– Mikä arvo näillä saksalaisten joukkojen jälkeensä jättämillä jäljillä maastossa on, mitä niille pitäisi tehdä? Yritämme selvitellä, millä tavalla ihmiset kokevat ja merkityksellistävät näitä jäänteitä.
Helsingin yliopiston hallinnoimaa tutkimusta pohjustettiin jo viisi vuotta sitten koekaivauksilla Peltojoella. Tutkimusta Oulusta käsin johtavan Hervan mukaan vuonna 2009 kyse oli alueen kartoituksesta, nyt tutkimus jatkuu laajemmin ja systemaattisemmin kuin aiemmin. Kenttätutkimukset ovat vain osa tutkimukokonaisuutta, Vesa-Pekka Herva muistuttaa.
Saksalaisten toisen maailmansodan aikaisia aineellisia jäänteitä on Pohjois-Suomessa tuhansittain, Herva sanoo.
– Emme ole kartoittamassa kaikkia jäänteitä, joita saksalaisten läsnäoloon pohjoisessa liittyy. Me keskitymme muutamiin kohteisiin, joita tutkimme ja dokumentoimme hieman tarkemmin.
1600-luvun kaivoksista tietoa nykypäivään
Pohjois-Suomi ja Lappi ovat nyt keskipisteessä arkeologisessa tutkimuksessa jopa maailmanlaajuisesti. Toinen maailmansota kiinnostaa tällä hetkellä kansainvälisiä tutkijoita. Kaivokset taas ovat hyvin kansainvälinen toiminnanala, ainakin yrityksistä puhutaan.
Toinen pohjoisessa lähivuosina tutkittava kohde onkin kaivostoiminnan lähihistoria. Kohteeksi Oulun yliopiston arkeologit ovat ottaneet Ruotsin Lapissa sijaitsevat 1600-luvun kaivokset. Kvikkjokkista ja Silbojokkista yritetään saada kaivoksiin liittyvää tietoa tähän päivään.
– Ideana on hakea syvempää ja laajempaa historiallista taustaa nykyisille kysymyksille, joita kaivostoimintaan liittyy. Me lähdemme liikkeelle tunnetuista tärkeistä historiallisista kaivospaikoista, Vesa-Pekka Herva sanoo.
– Selvitämme, mitä kaivostoiminta eri aikoina kertoo ihmisten suhteesta pohjoisiin ympäristöihin, pohjoisiin ihmisiin, pohjoisuuteen.
Hervan mukaan samalla selvitetään myös kaivosten vaikutusta ympäröivään luontoon.
Pohjoisella luultua suurempi rooli Euroopassa
Jos palataan tuhansia vuosia taaksepäin, löytyy sieltäkin tutkijoille yllätyksiä. Hervan mukaan Pohjois-Suomella onkin luultua suurempi rooli Euroopan kehityksessä menneiden vuosituhansien aikana. Rauta- ja kivikauteen on jo otettu Oulun yliopistossa uusi perspektiivi.
– Kivikauden osalta tällä hetkellä tehtävä tutkimus antaisi viitteitä siitä, että vaikkapa maatalouskulttuuriin liittyviä piirteitä on omaksuttu pohjoisessa aikaisemmin kuin mitä on ennen kuviteltu.
Tämä saattaa muuttaa käsitystä myös Eurooppaan ja Euraasiaan liiittyvissä tutkimuksissa.
– Jos katsotaan vaikka globalisaatiokehitystä viimeisen 400-500-vuoden ajalta, sitä on ikäänkuin tarkasteltu aina keskuksista käsin, Keski-Euroopasta ja Länsi-Euroopasta käsin. Maailma näyttää vähän erilaiselta jos sitä katsotaan vaikkapa Lapista käsin.