Selvityshenkilöt jättivät yksimielisen esityksensä peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonille ( sd.) tiistaiaamuna. Sosiaali- ja terveyspalveluista huolehtii esityksen mukaan 34 sote-aluetta. Selvitystyöryhmä suosittaa, että palvelujen järjestämisen väestöpohja olisi 50 000 - 100 000.
20 000 - 50 000 tuhannen asukkaan kunnat saisivat mahdollisuuden vastata joistakin peruspalveluista. Alle 20 000 asukkaan kunnat eivät saa itsenäistä palvelujen järjestämisvastuuta vaan ne kuuluvat johonkin sotealueeseen. Tämä kohta vaatii ministerin mukaan vielä tarkennusta. Muutenkaan ministeri ei halunnut kommentoida esitystä, sillä se meni vielä ministerityöryhmän tarkempaan käsittelyyn.
Vaativinta hoitoa varten on viisi erityisvastuualuetta, jotka ovat likipitäen samat kuin nykyiset yliopistosairaaloiden ns. miljoonapiirit. Erityisvastuualueet vastaavat koordinaatiosta ja ohjauksesta. Ne toimivat yhteistyössä ministeriön kanssa. Niin sanotut ERVAt ovat uusia hallinnollisia yksiköitä ja sairaanhoitopiirit lakkautetaan kokonaan.
Peruspalvelut halutaan turvata
Lähtökohtana on perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen tasavertainen järjestäminen. Lähipalvelujen saatavuus turvataan tällä esityksellä, sanoo selvitystyötyhmän puheenjohtaja, sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee.
Selvityshenkilöiden työ on perustunut hallitusohjelman ja ministerityöryhmän linjauksiin ja moniin kuulumisiin viidellä alueella, joita eri työryhmät ovat kiertäneet. Myös asiantuntijoita on kuultu.
Tiedotustilaisuudessa monet työryhmän jäsenet korostivat, että kuntien toiveita sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen järjestämishalukkuutta on kuultu ja otettu huomioon näkemyksiä muodostettaessa, kuten hallitu linjasi toimeksiannossaan. Kuntien kyky vastata menoista sekä alueiden erityispiirteiden huomioiminen olivat myös työn lähtökohtia.
Koko uudistusta perustellaan sillä, että terveys- ja sosiaalipalvelujen saatavuudessa on ongelmia ja väestön eriarvoistuminen on jatkanut kasvuaan. Hallitus on myös linjannut, että vahvat peruskunnat tuottavat palvelut perusterveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa, toissijaisesti palvelut voi järjestää sote-alue. Nykyisinhän kunnat vastaavat sosiaalipalveluista, kuten vaikka vanhusten palveluista tai lasten päiväkodeista.
Hallitus antoi työryhmälle linjaukseksi kaksiportaisen mallin, jossa vaativa erikoistason terveydenhoidon ja sosiaalipalvelujen järjestämisestä vastaavat erityistasot eli erityisvastuualueet.
Kunnat, kuntayhtymät ja vastuukunnat voivat jatkossa tuottaa itse tai ostaa jatkossa palveluja kuten nykyiselläänkin.
Hallinnollisesti uudistus toteutetaan niin sanotulla vastuukuntamallilla tai kuntayhtymänä. Nykyisessä mallissa järjestämisvastuu on noin 140 kunnalla tai yhteistoiminta-alueella. Muutokset ovat hallinnollisestikin suuria ja esimerkiksi vastuukunnasta ei ole vielä mitään lainsäädäntöä, mutta kansliapäällikkö Sillanaukeen mukaan hallitus on linjannut vastuukunnan olevan sellainen malli, jota voidaan lähteä kehittämään.
Helsingin yliopistollisen keskusairaalan (HYKS) alueeseen kuuluu
9 sote-aluetta: Länsi-Uusimaa (muodostuu 7 kunnasta), Keski-Uusimaa (5 kuntaa) ja Itä-Uusimaa (4 kuntaa). Helsinki (2 kuntaa), Vantaa (3 kuntaa) ja Espoo (3 kuntaa) ovat suurimmat sote-alueet. HYKSin alueeseen kuuluvat myös yhdestä kunnasta muodostuva Kouvola, Kotka-Hamina (5 kuntaa) ja Etelä-Karjala (9 kuntaa). Vastuukuntina ovat Helsinki, Espoo ja Vantaa. Vantaa vastaisi Tuusulan ja Keravan alueen palveluista. Espoo Kauniaisten ja Kirkkonummen palveluista ja Helsinki vastaisi oman alueensa lisäksi Sipoon alueen palvelujen järjestämisestä.
Erityisvastuualueen työryhmää vetänyt ylilääkäri Kati Myllymäki kertoi, että Helsinkiä, Espoota ja Vantaata ei haluttu pakottaa kuntyhtymään peruspalveluissa. Työryhmässä ei Myllymäen mukaan otettu kantaa myöskään metropolialueen kehittämiseen, koska se ei kuulunut toimeksiantoon.
HYKSiä ei olla pilkkomassa, joten sen toiminta jatkuu nykyisen muotoisena.
Tampereen yliopistollisen keskusairaalan ( TAYS ) alueeseen kuuluu
Etelä-Pohjanmaa (19 kuntaa), Pirkanmaasta muodostuu 4 sote-aluetta: Länsi-Pirkanmaa (6 kuntaa), Tampere (6 kuntaa), Etelä-Pirkanmaa (5 kuntaa) ja Pohjois-Pirkanmaa (7 kuntaa). Päijät-Häme (14 kuntaa) muodostaa yhden alueen. Kanta-Hämeeseen tulee 3 sote-aluetta: Forssa (6 kuntaa), Hämeenlinna (3 kuntaa) ja Riihimäki (3 kuntaa).
Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) alueeseen kuuluu
4 aluetta: Etelä-Savo (14 kuntaa), Keski-Suomi (21 kuntaa), Pohjois-Karjala (13 kuntaa) ja Pohjois-Savo (20 kuntaa).
Oulun yliopistollisen keskusairaalan (OYS) alueeseen kuuluu
6 aluetta: Lappi (15 kuntaa), Länsi-Pohja (6 kuntaa), Pohjois-Pohjanmaan pohjoinen (13 kuntaa) ja eteläinen sote-alue (16 kuntaa) sekä Keski-Pohjanmaa (10 kuntaa) ja Kainuu (8 kuntaa).
Turun yliopistollisen keskusairaalan (TYKS) alueeseen kuuluu
6 aluetta: Pohjanmaa (13 kuntaa), Pori (17 kuntaa), Rauma(5 kuntaa) ja Turku (22 kuntaa). Salo järjestää perustason palvelunsa itse, ja Parainen ja Kemiönsaari muodostavat erityisratkaisun.
Pallo on poliitikoilla
Seuraavaksi työ jatkuu hallituksen sosiaalipoliittisessa ministerityöryhmässä ja jo torstaina hallituksen kehysriihen yhteydessä odotetaan linjauksia, miten hallitus suhtautuu selvityshenkilöiden esitykseen.
Lainsäädännöllisesti, hallinnollisesti ja myös talouden vastuiden kannalta kokonaisuus on valtava, ja viime kädessä asia on tietysti hallityksen ja eduskunnan käsissä. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2014. Lain on tarkoitus tulla voimaan 2015, sisältäen kuitenkin siirtymäajan.
Kuntarakenteen uudistamiseen tästä odotetaan potkua, sillä hallituksen tavoitteena on että kuntien yhdistymiset tapahtuvat viimeistään vuonna 2017. Hallitushan on luvannut, että pakkoliitoksiin ei mennä. Jokaisen kunnan on nykyiselläänkin kuuluttava johonkin sairaanhoitopiiriin, joten lailla voidaan säätää kunnan kuulumisesta johonkin sote-alueeseen.
Kuinka sitten rahoitus järjestetään? Kunnat maksavat tavalla tai toisella, mutta nähtäväksi jää, miten rahliikenne kulkee eri toimijoiden välillä, jos malli etenee ehdotetulla tavalla. Monen pelko ainakin pienissä kunnissa on, että isot määräävät ja pienet maksavat.
Kunnat saavat vielä kevään aikana mahdollisuuden kertoa näkemyksiään ehdotukseen. Tilaisuudessa puhunut Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen sanoi, että selvitystyöhön lähdetään ripeästi yhteistyössä muiden tahojen kanssa.